Paikalliset

Suomi romahti Pisa-pisteissä – ”Vastaa puolen vuoden opiskelua”

Pisa-tutkimus ei mairittele Suomea enää viime vuosien tapaan. Etenkin nuorten matematiikan osaaminen on heikentynyt.

Johanna Erjonsalo

Suomalaisnuorten sijoitus matematiikkataitoja tänä vuonna painottaneessa Pisa-tutkimuksessa on pudonnut merkittävästi. Suomi jäi nyt matematiikassa parhaan kymmenikön ulkopuolelle. Myös nuorten lukutaito ja luonnontieteiden osaaminen ovat selvästi heikentyneet.

Pisa-tutkimuksessa on mukana kaikkiaan 65 maata. Parhaat menestyjät tulevat nyt Aasiasta. Aiemmin menestyneet maat ja alueet, kuten Shanghai, Singapore, Hongkong, Taiwan ja Korea, ovat entisestään parantaneet tulostaan.

Euroopan maista Suomea paremmin menestyivät Liechtenstein, Sveitsi, Alankomaat ja Viro.

Matematiikassa Suomi jäi nyt sijalle 12, kun vuonna 2003 sijoitus oli toinen. Matematiikan kansallinen keskiarvo on laskenut vuoden 2003 arvioinnista merkittävästi, arvioi opetusministeriö.

Tulosten selvästä laskusta huolimatta suomalaisnuorten osaaminen on opetusministeriön mukaan edelleen teollistuneiden OECD-maiden joukossa parhaimmistoa.

OECD-maista Suomi sijoittui matematiikassa kuudenneksi, lukutaidossa kolmanneksi ja luonnontieteissä toiseksi. Euroopan maista Suomi oli lukutaidossa ja luonnontieteiden osaamisessa edelleen paras.

Huolestuttavaa tuloksissa on ministeriön mukaan etenkin matematiikan tulosten selvä putoaminen. Käytännön opetustyöhön muunnettuna Suomen 25 pisteen pudotus Pisa-pisteissä vastaa noin puolen kouluvuoden edistymistä.

Ensimmäistä kertaa tytöt menestyivät matematiikassa paremmin kuin pojat. Tyttöjen Pisa-keskiarvo oli 520 ja poikien 517 pistettä.

– Vuoden 2003 kärkimaista Suomen keskiarvon lasku on kaikkein suurin ja kehityksen suuntana erittäin huolestuttava. Suoritustasoltaan heikkojen matematiikan osaajien määrä on kasvanut Suomessa 7 prosentista 12 prosenttiin ja erinomaisten matematiikan taitajien määrä vähentynyt 23 prosentista 15 prosenttiin, opetusministeriön tiedotteessa luetellaan.

Myös lukutaidossa pudotus on ollut huippuvuoteen verrattuna liki yhtä suuri, eli 22 pistettä. Suomen lukutaidon keskiarvo oli kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa kuudenneksi ja OECD-maiden joukossa silti kolmanneksi paras.

– Tulosten yleinen lasku osoittaa, että suomalaista perusopetusta on voimakkaasti kehitettävä, kommentoi opetusministeri Krista Kiuru (sd).

Hän sanoi käynnistävänsä välittömästi laajapohjaisen työryhmän, johon kutsutaan niin tutkimuksen, koulutusalan ammattilaisten ja asiantuntijoiden, poliittisen päätöksenteon kuin oppilaiden ja vanhempienkin edustajat.

Luonnontieteiden osaamisessa suomalaisnuoret olivat kaikkien osallistujamaiden ja -alueiden joukossa viidensiä.

OECD-maiden joukossa Suomen pistemäärä oli parhaimmistoa yhdessä Japanin, Viron ja Korean kanssa. Luonnontieteiden osaamisen keskiarvo on laskenut 18 pistettä vuoden 2006 pääalueen tutkimuksesta.

Koulujen väliset erot matematiikan osaamisessa ovat Suomessa edelleen varsin pieniä ja osaaminen maan eri alueilla on tasaista.

Kuitenkin ensimmäistä kertaa Suomessa erottui joukko kouluja, joiden tulos jäi OECD:n keskiarvon alapuolelle.

– Olen erityisen huolestunut paitsi yleisestä tason laskusta, myös erojen kasvusta sekä heikoimmin menestyvien oppilaiden nopeasti heikentyneistä tuloksista, sanoi Kiuru.

Pisa-tutkimuksen keskeisiä tuloksia

Pisa 2012 -tutkimuksessa mukana 65 maata ja aluetta.

OECD:n Pisa-tutkimusohjelmassa arvioidaan 15-vuotiaiden nuorten oppimistuloksia lukutaidossa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamisessa kolmen vuoden välein.

Arvioinnin pääalue vaihtuu joka kierroksella: sekä vuonna 2003 että vuonna 2012 se on ollut matematiikka. Tällä kierroksella voidaan ensimmäistä kertaa arvioida luotettavasti matematiikan osaamisen kehitystä.

Suomessa PISA 2012 -tutkimuksen otokseen valittiin 311 koulua, joista valittiin 10157 oppilasta. Oppilaista 90 prosenttia osallistui Pisa-kokeeseen. Tutkimuksen toteutti Jyväskylän yliopiston Koulutuksen tutkimuslaitos.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (19)

Kommentit

Matematiikkaa voi opettaa

Matematiikkaa voi opettaa monin eri tavoin. Omista matikan opettajista yksi nousi kirkkaasti ylitse muiden, se mies pani persoonansa peliin ja tunnit kuluivat kuin siivillä. Olisipas hän ollut keskikoulun alusta lukion loppuun niin ties vaikka meistä kaikista olisi tullut jotain ääretöntä. Ei tullut muista kuin niistä muutamasta Hannu Hanhesta. Jos matematiikasta opettaja osaa tehdä kiinnostavan ihan alaluokilta alkaen, kyllä se mielenkiinto sitten kestää tylsät derivoinnit ja integroinnit myös.

Vaatismustaso on nykyään ihan

Vaatismustaso on nykyään ihan toisenlainen kuin ennen - enää ei juuri vaadita muuta kuin hyvää numeroa oppilaiden ja huoltajien suunnalta. Tasoerot oppilaiden keskuudessa ovat valtavan suuret, mutta arvosana-asteikko sen sijaan on ennallaan. Kaikentasoiset oppilaat ovat samassa ryhmässä, jolloin kärkipää kärsii väistämättä siitä, että opettajien energia menee niille oppilaille, jotka tarvitsevat eniten tukea. Peruskoulussa oppikirjojen tehtävät ovat todella helppoja hyville oppilaille ja opettavat lähinnä siihen, ettei töitä tarvitse tehdä. Tämä suuntaus ja lopputulema oli hyvin näkyvissä ja ennalta ennustettavissa jo kymmenen vuotta sitten. Ryhmäkoot ovat kasvaneet ja erityistä tukea tarvitsevat oppilaat ovat mukana normaalissa ryhmässä ilman avustajaa tai ylimääräistä resurssointia. Kunnissa tätä kutsuttiin kauniisti tasa-arvoistavaksi integroinniksi, mutta matematiikan opettajat ja monet huoltajat puhuivat jo tuolloin säästöistä. Pisa-tulos on hyvä herätys Suomen osalta.

Tämä, tuhat kertaa tämä.

Tämä, tuhat kertaa tämä. Peruskoulussa ja lukiossa ei tarvinnut tehdä kiitettävän numeron eteen mitään, koska taso oli verrattaen matala. Yliopistossa lyötiin sitten märkä rätti naamaan. Lisäksi suomalaisten yliopistojen matematiikan opetus on melko ala-arvoista, massaluennoilla oppimateriaalin ääneen lukemista.

Tässä taannoin eräs kaupungin

Tässä taannoin eräs kaupungin virkamies suorastaan kehui, miten halvalla meillä Vantaalla pystytään lapsia kouluttamaan. Ja jatkoi, että jatkosäästöt ovat välttämättömiä. Laadussa ei ollut hänestä mitään vikaa. Mutta kun tätä samaa on ollut kautta suomen liikkeellä, niin tässä tulos. Opetuksesta ja kouluista säästäminen on tiensä päässä.

Viro menestyi Suomea paremmin

Viro menestyi Suomea paremmin matematiikassa. Oletan että Suomen veronmaksajat maksavat huomattavasti enemmän koulutuksesta kuin Virossa vastaavasti. Ei kaikkea aina saa verorahallakaan - jos motivaatio puuttuu ei auta mikään !

Juuri näin! Virolaiset ovat

Juuri näin! Virolaiset ovat nuori kansakunta, jota varmasti elähdyttää vapaus opiskella, lukea ja kirjoittaa ynnä tehdä tiedettä vapaasti. Olleti ovat historiankirjansakin uusineet, ja ties vaikka matematiikka sisältäisi joitain innostavan kapitalistisia elementtejä entisten kommunististen tehtävien asemesta. On siinä motivaation herättäjää kerrakseen, mutta ei se heitäkään sukupolvien yli kanna. Kaikkeen hyvään tottuu, jolloin into laantuu. Niin että jokaisen ikäluokan kohdalla se motivaatio ja oppimisen ilo on heräteltävä. Miten - sen kun joku keksii, niin annetaan keksijälle tässä ja nyt keksitty Uno Cygnaeus-palkinto á 100 e potenssiin 2.

http://www.tamperelainen.fi/a

http://www.tamperelainen.fi/artikkeli/104861-pisa-kokeen-maahanmuuttajien-maara-kymmenkertaistuu-suomessa

Viron ja Suomen

Viron ja Suomen koululaisrakenteessa on myös oleellinen ero - sinne ei hakeudu afrikkalais-arabialaisia maahanmuuttajia. Työmoraali, koulukuri, ja kotikasvatus on Virossa vielä kunniassaan, kuten Suomessakin oli vielä 1960-luvulla. Tässä suhteessa on helppo huomata, että 50 vuoden kehitys Suomessa on mennyt raisusti takapakkia. Osa suomalaisista on tämän koko ajan huomannut, päättäjät sen sijaan eivät. Ilmaisena neuvona - palauttakaa apukoulu, ja jakakaa peruskoulu kansalaiskouluun ja keskikouluun kuten oli 60-70-luvuillakin. Kun porukka tyhmistyy, myös koulua on tyhmistettävä. Ja näin tässä tulee käymään. Sitäpaitsi, kansalaiskoulun poisto oli jo tuolloin vakava virhe. Tekevien poikien ja tyttöjen tie ammattikouluun tai työmarkkinoille tehtiin hankalammaksi, ja ikäluokkia ajettiin lukion kautta täyttämään yliopistot, kuluttamaan aikaa ja veronmaksajien rahaa. Nyt meillä on ensi vuonna viimeistään Euroopan suurin "hyvin koulutettu" julkinen sektori, joka vastaa 60% BKT:stä - josta suuri osa on miljardien hintaista tehottomuushöttöä ja toimentamista. "Akateemisin" palkoin

Vantaa käyttää rahaa per

Vantaa käyttää rahaa per oppilas huomattavasti vähemmän kuin muut kaupungit Suomessa. Perusopetuksen säästötalkoot jatkuvat, vaikka säästettävää ei enää ole. Erityisoppilaat siirrettiin lähikouluihin, ja nyt opettajien aika kuluu opetuksen sijaan erityisoppilaidenrauhoitteluun ja huomioimiseen. Tavoitteena on ahtaa lisää oppilaita jo ennestään täysiin ja huonokuntoisiin kouluihin - lähes 3000 seuraavan 10 vuoden aikana. Kouluverkoston tärkeitä ja terveitä kouluyksilöitä suljetaan, vaikka kaikkia kouluja tarvitaan kipeästi. Jos vantaalaisten tulokset saataisiin eriteltyä, on päivänselvää, että tällä perusopetuksen kurjistamispolitiikalla tulee olemaan näkyvät ja pitkäkestoiset haittavaikutukset oppimistuloksiin. Olisiko perusopetuksen johtajankin aika herätä taistelemaan lasten perusopetuksen ja terveen & toimivan kouluverkon puolesta, kuten kunnon johtaja tekisi!

Perusopetuksen johto

Perusopetuksen johto keskittyy nauttimaan säästötoimista saamiaan bonuksia. Lapset ja opettajat ovat peloiteltu hiljaisiksi. Homma hoidettu, konjakkia lasiin.

Ehkä ministerin pitäisi

Ehkä ministerin pitäisi kiinnittää huomioita muuallekin kuin Poriin. Porin tilanne sentään saatiin kuntoon, mutta entäpä me? Voisiko ministeri hyvin ystävällisesti huomioida, mitä Suomen neljänneksi suurimmassa kaupungissa tapahtuu. "Halvimmat" (=halpamaisimmat) kustannukset, terveitä kouluja suljetaan, sairaisiin tarvitaan oikeuskansleria ja opetustulokset romahtavat. Ja todellakin - tästä maksetaan apulaiskaupunginjohtajalle bonuksia, ihan totta!

Olisi mielenkiintoista

Olisi mielenkiintoista tietää, mitkä ovat eri koulujen Pisa-pisteet. Voitaisiin myös verrata eri etnisten ryhmien pisteitä. Myös eri etnisten ryhmien jakauma koulussa, voi olla tuloksiin vaikuttava tekijä.

ACC taas aistein avoimin on

ACC taas aistein avoimin on yöllä 01:18 hommaillut foorumeilla geenejä kylvämässä. Miten jakautuisi miehelle Pisa-pisteet kun ei ole havainnut, että Suomen tulosten heikentymisen syyksi epäillään 1) opetukseen kohdistettuja säästöjä, 2) kasvavia maahanmuuttajien ja vähän koulutettujen, ylisukupolvisesti köyhtyneiden osuutta ja 3) poikia. Tyttögeenit porskuttaa. Joten vastapainoksi jaan yhden ihmetyksen aiheen. (Länsi)saksalaiset havaitsivat koululaitoksensa heikkoudet vasta Pisa-tuloksista (minä tunnistin ne jo ajat sitten). Kävivät täällä joukoittain perehtymässä meidän Itä-Saksasta täkäläisiin olosuhteisiin muokkaamaan järjestelmään. Ottivat opiksi ja katso nyt ja tänään otsikot: Deutsche Neuntklässler rechnen so gut wie Schüler in Finnland, Kanada und Polen! Ja huomatkaa, Saksassa kehitys on kehittynyt sitä mukaa kuin maahanmuuttajien suhteellinen määrä vain kasvaa. Saksalaiset kun eivät itse viitsi lapsia tehdä. Ja huomatkaa, kehitys on tapahtunut myös köyhyyden kasvaessa sen jälkeen, kun Schröder juutas meni ja sinetöi ihmiset silppuun ja sälään niin, ettei työntekijä palkallaan elä. Että ei käy maahanmuuttajia eikä köyhien sikiöitä yksistään syyttäminen. Ei heidän painoarvonsa kovin kummoinen olisi, jos kantasuomalaiset koululaiset ja etenkin pojat ryhdistäytyisivät. Ja näpyttelenpä vielä sen verran asian vierestä, että Kiina aikoinaan kulki kehityksessä edellä ihan omia polkujaan, kunnes rakensivat muurin ja torjuivat geenicocktailien ohessa kaikki uudistavat, rikastavat ja värähtelevät monikulttuuriset vaikutukset. ;)

Kyllä se huonontunut

Kyllä se huonontunut Pisa-tulos on saatu varmastikin pääasiassa ihan kantasuomalaisilla geeneillä ja suomalaisten poliitikkojen ym. tahojen tekemillä arvovalinnoilla.

Yllättäen Suomi onkin paras

Yllättäen Suomi onkin paras Euroopan maista. Kestämmekö tuon sijan tuomat paineet?

Viron 1990-luvun aika oli

Viron 1990-luvun aika oli kaikille raskas (talouden ja syntyvyyden 50% romahtaminen) ja tämä näkyi myös PISA 2006 tuloksissa. Viron 1980-luvun koululaiset olivat Suomen koululaisten tasoa, joskus parempiakin. Lisäksi laski 1990-luvun aikana syntynyt Viron veneläislasten arvokkuus, venäläisten PISAn tulokset ovat hieman heikompia (30-45 pistettä) ja siispä PISA 2012 tuloksissa heidän panos on pienempi. Viron valtionlaajuinen pistemäärä on 10 pisteä alempi kun virolaisten pistemäärä. Niinpä olisi kiva kun virolaisten tämänkertaista menestystä suomalaiset ei ottaisi yllätyksenä. Emme (virolaiset) ole perustalta tyhmempia kun suomalaisia. Ja siksi olisi mielenkiintoista vetailla Suomeen muutannut virolaisten lasten PISAn suoritusta suomalaisiin ja Viron virolaisiin.

Kalevinpoika kertonee, onko

Kalevinpoika kertonee, onko Viron venäläislasten määrää otoksessa rajoitettu / manipuloitu, vai miten tuo "heidän panos on pienempi" pitää ymmärtää? Tänä vuonna uutisoitiin, että muutamassa Välimeren maassa olisi Pisa-tuloksia väärennetty. Tämmöiset viekkaudella ja vääryydellä hankitut tulokset pitäisi polttaa Brysselin keskuspuistoon viritetyssä nuotiossa, vaadin minä. Kalevinpoika: mielestäni Pisa-tutkimus ei kerro vastaajien tyhmyydestä - mitä se tyhmyys sitten onkaan. Eikös se kerro oppimisen tasosta ja kyvystä soveltaa opittua? Siihen voi vaikuttaa ahkeruus, laiskuus, kodin sosioekonomisesta asemasta lähtevät seikat kuten kodista saatu tuki tai välinpitämättömyys. Vaikea uskoa, että isolle populalle tehdyssä kokeessa tulisi esille myöskään viisaus tai älykkyys. Viisautta ja älykkyyttä on niin monenlaista, että ollakseen tasapuolinen ja oikeudenmukainen älynmittaus Pisassa tehtäviä pitäisi olla varmaan 10 cm korkuinen A4-pino, että kaikkinainen älykkyys tulisi kontrolloitua. Koulutuksen onnistumista oppimisen näkökulmasta ja oppimista vain Pisa-mitannee. Jos olen väärässä, viisaammat korjatkoon.

"Lisäksi laski 1990-luvun

"Lisäksi laski 1990-luvun aikana syntynyt Viron veneläislasten arvokkuus." Pitäisi olla 'venäläisten osa', ei 'arvokkuus', se oli minun virheeni. Että miten heidän osa laski? http://pub.stat.ee/px-web.2001/Database/Rahvastik/01Rahvastikunaitajad_ja_koosseis/02Demograafilised_pehinaitajad/02Demograafilised_pehinaitajad.asp RV030: SÜNNID, SURMAD JA LOOMULIK IIVE RV031: SÜNNID, SURMAD JA LOOMULIK IIVE. EESTLASED Viron syntymäarvot laskivat 50% vuosilla 1989-1998. Virolaisten syntymät laskivat 44% samoilla vuosina. Toisten Viron asukkaiden (ei-virolaisten) syntymät laskivat yli 60%. Kuinka näin? Ei-virolaisten väestörakenteen syntymäkierto oli tämän aikana laskuvaiheessa, mitä edelleen vahvisti Viron talouden romahdus ja venäläisten siirtolaisten maastomuutto takaisin Venäjälle. Virolaisten lasten osa koko porukasta nousi siina vaiheessa 64,5% päältä 72% päälle (ja on viime vuosina 73-75% päällä). Väärentämiseen Virossa en kyllä usko, siinä 2012 vuonna yli 50% 15-vuotisen ikäisistä lapsista piti osallistua PISAn testissä, ja yli 90% heista myös osallistui - siten noin 50% Viron 15-vuotiaista osallistui PISA 2012 testissä. Tämä noin 50% määrä pitäisi olla jopa maailmanennätys. (PS. kyllä se on raskas tulkita omia sanoja sukulaiskieleen, Google Translate auttaa, mutta joskus lipsahtaa :)

"Kalevinpoika: mielestäni

"Kalevinpoika: mielestäni Pisa-tutkimus ei kerro vastaajien tyhmyydestä - mitä se tyhmyys sitten onkaan. Eikös se kerro oppimisen tasosta ja kyvystä soveltaa opittua?" Tarkoitin sitä, että suomalaisten ja virolaisten sama taso ei pitäisi periaatessa olla yllätys (kestävä yllätynyt olo asiaan on loukkaava virolaisiin suhteen). 1990-luvun rankkaat olot (ja myöhempi olojen lieventyminen) täytyy jotenkin vaikuttaa tuloksia.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu