Paikalliset

Guggenheim-kisaa puoltanut poliitikko: ”Säätiö jätti kertomatta tämän oleellisen tiedon”

Guggenheim-museo muuttaisi Helsingin Etelärannan näkymiä merkittävästi. Säätiölle on varattu tontti arkkitehtuurikilpailun järjestämistä varten. Päätös museosta tehdään vasta kilpailun jälkeen.

Sirpa Repo

Guggenheim-säätiön museohanke Helsinkiin sai uuden käänteen, kun kävi ilmi, että säätiö oli hakenut jo viime joulukuussa työ- ja elinkeinoministeriöltä 800 000 euroa tukea arkkitehtuurikilpailua varten. Julkisuudessa on esitetty, että arkkitehtuurikilpailu toteutetaan yksityisin varoin. Kaupunginhallitus päätti maanantaina varata säätiölle tontin Etelärannasta arkkitehtuurikilpailun järjestämistä varten äänin 10-5.

Tontin varaamisen puolesta äänestänyt vihreiden Erkki Perälä purki tuntemuksiaan tuoreeltaan Facebookissa. Perälä kertoo, ettei maanantaina tiennyt, että kilpailua varten on haettu valtion tukea.

– Tämä tieto olisi ollut itselleni oleellinen tonttivarausta koskevan päätöksen suhteen. Vaikka minulla ei Helsingin kaupunginvaltuutettuna olekaan sananvaltaa valtion rahankäyttöön, pidän keskeisenä sitä, ettei hankkeen valmisteluvaiheessa järjestettävää arkkitehtuurikilpailua rahoiteta julkisin varoin – aivan riippumatta siitä ovatko ne Helsingin vai valtion rahoja, Perälä arvostelee julkisessa Facebook-päivityksessään-

Perälän toteaa, että julkisen rahoituksen mahdollisuus olisi pitänyt selkeästi tuoda päätöksentekijöiden tietoon.

– Tiedon pimittäminen, ja päätös olla oikaisematta julkisuudessa olleita tietoja yksityisrahoitteisesta kilpailusta, ei ole linjassa säätiön toisella kierroksella viestimän avoimuuden ja keskustelevuuden kanssa.

Perälä kertoo, ettei tule äänestämään Guggenheim-museon rakentamisen puolesta, mikäli arkkitehtuurikilpailuun käytetään julkisia varoja. Guggenheim-museon rahoitusmalli ja helsinkiläisille siitä koituvat kulut ovat muutenkin askarruttaneet päättäjiä läpi puoluekentän.

– Jos säätiö ottaa vastaan työ- ja elinkeinoministeriön tai muuta julkista tukea arkkitehtuurikilpailun järjestämiseksi, se ei ainakaan paranna kuvaani säätiön halusta olla rehellinen ja avoin yhteistyökumppani Helsingille jatkossakaan, enkä siinä tapauksessa aio äänestää Guggenheimin taidemuseohankkeen toteuttamisen puolesta, Perälä kirjoittaa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (17)

Kommentit

Kansalaiset, olkaa valppaina!

Kansalaiset, olkaa valppaina! Vihreiden valtion omistajaohjauksesta vastaavan ministerin Pekka Haaviston erityisavustaja on Tuuli Kousa, Guggenheim -lobbarina tunnetun Miltton Networksin johtaja, kuten Kousan cv edelleen mainitsee. Kousa jääväsi itsensä kaupunginhallituksen Guggenheimin tonttivarauskäsittelystä vasta, kun kovasti tivattiin! Asiasta oli kuitenkin kirjoitettu näillä palstoilla jo marraskuussa. Vihreä maihari kyllä kääntyy tarvittaessa rivakasti, kerran, jos toisenkin...... Perälän selittelyt lähinnä säälittävät.

Jan ja Jussi ovat asian

Jan ja Jussi ovat asian suhmuroineet

Tämä kusetus on loputtava. ei

Tämä kusetus on loputtava. ei ole näköjään kapunkien valtuustoissa ja eduskunnassa peräänantajia! Mitään muuta eivät tee kuin veroja nostavat!

Korjaus ei ole näköjään

Korjaus ei ole näköjään kaupunkien valtuustoissa ja eduskunnassa muita kuin peräänantajia!

Ihan ilmaista hupia tarjolla

Ihan ilmaista hupia tarjolla nyt: Vihreiden kanta Guggenheim Helsinki -museoon ja tontinvarauksen: www.helsinginvihreat.fi .

Nimike on petos, tämä

Nimike on petos, tämä tiedoksi poliisille. Nyt tämä rikosilmoitus on tutkittava, tai keksittävä nopeasti hyväksyttävä syy olla tutkimatta.

Nimike on petos, tämä

Nimike on petos, tämä tiedoksi poliisille. Nyt tämä rikosilmoitus on tutkittava, tai keksittävä nopeasti hyväksyttävä syy olla tutkimatta.

"Parodia on jo kauan ollut

"Parodia on jo kauan ollut mahdotonta. Ne tekevät sen itse." Tämä Paavo Haavikon lausahdus tulee mieleen, kun katselee Helsingin vihreiden temppuilua. Huvittavaahan tuo on, mutta on tuossa surullinenkin puolensa, siis veronmaksajan kannalta. Luulisi, että seuraavissa kuntavaaleissa vihreiden ääniosuus tippuu kolmanneksella. Ainakin?

Vaan ei ota loppuakseen

Vaan ei ota loppuakseen vihreä farssi. Nyt ne vallan "uhkaavat" kaataa Guggenheimin kaupunginvaltuustossa! No mutta kyllähän kaikki totta kai ottavat todesta tämän uhkauksen, eikö vain.... Mitähän seuraavaksi?

Nyt kun tonttivaraus joka

Nyt kun tonttivaraus joka tapauksessa on kiinnitetty yksityisen Guggenheim -säätiön museohankkeelle, on säätiön tietenkin m a k s e t t a v a markkinahintaista vuosi- tai kuukausikohtaista t o n t i n v u o k r a a Helsingin kaupungille. Kaikki muut vaihtoehdot tuottavat jatkuvan tappion Helsingin veronmaksajille!

No juttuhan on juuri päin

No juttuhan on juuri päin vastoin. Kaupunki maksaa säätiölle, että museota pidetään varattuna ihan meitä varten.

Koko homma täytyy perustua

Koko homma täytyy perustua YKSITYISEEN rahoitukseen, tontista pitää saada markkinahintainen myyntihinta tai vuokrahinta ja jos vuokrahinta niin se pitää sitoa indeksiin. Tällainen suhmurointi veronmaksajien rahoilla täytyy lopettaa. Meillä alkaa olla aivan liikaa valtion, kuntien ja kaupunkien omistamia ja hallinnoimia "yrityksiä", jotka ensin rahoitetaan ja heti perään pyöritetään veronmaksajien rahoilla. Niitä rahoja ei enää kertakaikkiaan riitä jokapaikkaan. Kiitos ja loppu!

Guggenheim tulee,Sinä maksat,

Guggenheim tulee,Sinä maksat, oletko valmis?! Guggenheim maailmanlaajuinen fiasko-media vaikenee! ja Hullut suomalaiset maksaa guggenheim-kusettajille! Ainakin kaksi kolmasosaa Guggenheimin museohankkeista on kaatunut alku-uhon ja tuhlauksen jälkeen. Siitä puuhamiehet, mukaan lukien Guggenheimille omistautunut Uudenmaan maakuntalehti, eivät puhu. Sen sijaan Guggenheim -galleriaa - museo se ei olisi - myydään väitteellä Helsingille kateellisista kilpailijoista, jotka mielellään nappaavat laitoksen, ellei Helsinki sitä ota. Tarinaa kauppaa Helsingin taidemuseon johtaja Janne Gallen-Kallela-Sirén, joka varoo kertomasta keitä kilpailijat ovat. Sitä tietoa on turha etsiä myöskään hänen laatimastaan selvityksestä, tai vaikkapa Helsingin Sanomien nettisivuilta. Se tiedetään, että Guggenheim tarjosi itseään Itävallan Salzburgille, mutta itävaltalaiset eivät havainneet yhtään pätevää syytä maksaa. Janne Gallen-Kallela-Sirén, kaupunginjohtaja Jussi Pajunen ja kumppanit vaikenevat visusti myös epäonnistuneiden Guggenheimien synkästä listasta, ja turhaan olen etsinyt sitä Helsingin Sanomien nettisivuilta. Listasta olen kiitollisuuden velassa, kuten niin moni muukin, kriitikko Otso Kantokorvelle, joka julkaisi kokoamansa Guggenheim-selvityksen, "Toteutumattomien Guggenheimien arkisto", omalla verkkosivullaan lokakuussa 2011 (linkki alla). Tiivistelmä kaatuneista Guggenheimista: 1. Guggenheim Museum in Lower Manhattan (New York, Yhdysvallat). Kaupungin toisesta Guggenheimista ilmoitettiin vuonna 2000. Arkkitehti luonnosteli 40–45 kerroksisen rakennuksen, jonka kustannusarvio oli 950 miljoonaa dollaria. Peruttiin taloustilanteen vuoksi vuonna 2002. 2. Guggenheim Hermitage Las Vegas (Yhdysvallat) perustettiin yhteistyössä Eremitaasin kanssa uhkapelikaupungin erääseen hotelliin vuonna 2001. Tämä uhkapeli ei menestynyt, galleria suljettiin jo ensimmäisen näyttelyn jälkeen, Avattiin uudelleen, suljettiin lopullisesti vuonna 2008. 3. Guggenheim Rio de Janeiro (Brasilia). Tässä on jotain kovin tuttua: Rio de Janeiron pormestari César Maia sopi Guggenheimin kanssa vuonna 2003 kaupungin maksavan 130 miljoonan dollarin museon ja 30 miljoonan lisenssimaksun. Rakennus ehdittiin suunnitella, ennen kuin tuomioistuin vuonna 2003 peruutti pormestarin lupaukset lainvastaisina. 4. Guggenheim Guadalajara (Meksiko). Myös tämä kuulostaa tutulta: hankekartoitus maksoi kaksi miljoonaa dollaria vuonna 2004. Kaupunki lahjoitti 2,8 hehtaarin tontin, ja museon piti valmistua 2011. Se peruttiin 2009, koska Guggenheim kertoi haluavansa keskittyä Abu Dhabiin. Pääsyy oli ilmeisesti rahoituksen puute 170 miljoonan dollarin talolle. Guggenheimin 20 miljoonan dollarin lisenssikin olisi pitänyt maksaa, ja perustamiskulut arvioitiin kaikkiaan yli 300 miljoonaksi. Rakennus ehdittiin suunnitella ennen projektin romahdusta. 5. Guggenheim Bucharest (Romania). Ainakin unkarilainen TriGranit -grynderiyhtiö neuvotteli Guggenheimin kanssa vuonna 2006. Jatkosta on ristiriitaisia tietoja: toisten mukaan sen piti valmistua vuonna 2010. Ilmeisen haudattu hiljaisuudessa. 6. Guggenheim Hermitage Vilnius (Liettua). Yhteishanke Eremitaasin kanssa tämäkin. Jo hankerahoituksen käytöstä riideltiin. Arkkitehtikilpailu kuitenkin järjestettiin ja voittaja valittiin vuonna 2008. Museon piti valmistua 2011, sitten 2013. Liettuan hallitus hyväksyi hankkeen ja lupasi maksaa 10–15 % arvioilta 117 miljoonan dollarin rakennuksesta. Hanke ilmoitettiin haudatuksi vasta helmikuussa 2011 - silloin Guggenheim oli vaihtanut Vilnan Helsinkiin. 7. Guggenheim Urdaibai (Espanja). Bilbaon haaraosasto neljänkymmenen kilometrin päähän siitä. . Hankekartoitus tehtiin 2009, sen jälkeen ei ole tullut lisätietoja. Hanketta ovat vastustaneet baskikulttuurin ja luonnon suojelijat. 8. Guggenheim Tokyo (Japani). Väliaikaiseksi pop up -museoksi suunniteltu kymmenvuotinen hanke, johon suunnitelmat vuonna 2002 suunnitelmat. Ei toteutunut, koska yksityinen sponsori vetikin rahansa pois: 9. Guggenheim Taichung (Taiwan). Vuonna 2005 aloitettu 400 miljoonan dollarin projekti kaatui arkkitehtikilpailun jälkeen vastarintaan ja rahapulaan. Lisäksi yksi Guggenheimin suurimmista sponsoreista kyllästyi maailmanvalloitusprojekteihin ja erosi hallituksesta. Hän olisi halunnut satsata Guggenheimin kotimaiseen toimintaan. 10. Guggenheim Hong Kong (Kiina). Yhteishanke, jossa piti olla myös mukana New Yorkin modernin taiteen museo (MoMa). Hanke peruuntui vuonna 2006 gryndereiden vetäydyttyä. Hankkeella oli myös poliittista vastustusta. 11. Guggenheim Abu Dhabi (Yhdistyneet arabiemiirikunnat). Ainoa hengissä oleva ja toteuttamisvaiheeseen päässyt 2000-luvun Guggenheim. Siitä sovittiin vuonna 2006 ja sen pitäisi valmistua ensi vuonna. Siihen kuitenkin kohdistuu laaja kansainvälisten taiteilijoiden boikotti, joka johtuu muun muassa rakennustöissä tavanmukaiseksi käyneestä ilmiöstä: kerskarakennuksen työmaalla maksetaan nälkäpalkkoja kehnoissa työoloissa. Kymmenen hanketta kaatunut, yksi etenee tahmeasti. On aloitettu kovalla uholla, on poltettu rahaa, mutta sitten projekti on luhistunut. Miten on mahdollista, ettei Helsinki ole teettänyt analyysiä siitä, miksi Guggenheim on epäonnistunut kahdessa tapauksessa kolmesta? Onhan asialla suora yhteys Helsinki-projektin uskottavuuteen. Ainakin viidessä tapauksessa hanke on kaatunut sen jälkeen, kun arkkitehtuurikilpailu on käyty ja rakennus suunniteltu. Janne Gallen-Kallela-Sirénin myyntipuheen mukaan Helsingin Guggenheimissa kävisi 500 000 - 550 000 ihmistä joka vuosi. Se on melkoinen määrä, kun nykyiset taidemuseoidemme kruununjalokivet Kiasma ja Ateneum vetävät parhaimpina vuosina luokkaa 200 000 kävijää - silloinkin täytyy olla poikkeuksellinen vetonaula. Guggenheimin tuotot on laskettu sen varaan, että tällainen joukko maksaa 12 euron lipun. Helsingissä ja naapurikaupungeissa on yhteensä vajaat miljoona asukasta. Berliinissä on 3,4 miljoonaa asukasta. Berliinin Guggenheimissa kävi viime vuonna tiettävästi 140 000 ihmistä. Mihin perustuu olettamus, että kaupungissa jossa on ¼ Berliinin asukasmäärästä, galleriassa kävisi 3-4 kertaa enemmän väkeä? Siihen, että Temppeliaukion kirkossa käy 500 000 ihmistä vuodessa, ja Katajanokalla olisi Suomenlinnan lautta vieressä, olen kuullut Janne Gallen-Kallela-Sirénin perustelevan. Tällaista kuuntelee kovin ristiriitaisin tuntein. Ei tiedä tuntisiko myötähäpeää, vai olisiko kauhuissaan siitä, minkä tason argumenteilla ajetaan tämän suuruusluokan asiaa. Janne Gallen-Kallela-Sirénin Guggenheimin-selvityksen hinta ei ole tämän hankkeen suurin asia, mutta se on hyvin kuvaava. Kaksi (2) miljoonaa euroa syntyneestä läpyskästä, jonka asiasisältö on hyvin vaatimaton, on täysin järjetön hinta. Neljän pätevän henkilön työryhmä, esimerkiksi 1-2 toimittajaa, 1-2 taideasiantuntijaa ja neljäntenä matkailuun perehtynyt tutkija, olisi tuottanut 5-6 kuukaudessa oleellisesti painavamman arvion, ja ojentaessaan kaupungille yhteensä 200 000 euron laskun, he olisivat itse olleet tyytyväisiä työrupeamaan, jolla palkka oli hyvä, eikä kerrankaan vaivannut kiire. Pröystäily siitä laskusta olisi puuttunut, ja ilmeisesti juuri sen efektin tavoittamiseksi Helsingin kaupunki maksoi tyhjästä kymmenkertaisen summan. Kun tällaiset talousnerot vakuuttavat Guggenheim-gallerian valtavaa taloudellista merkitystä, suvaitsen epäillä. Museovirasto joutuu irtisanomaan väkeä, sulkemaan museoita ja jättämään kansallisaarteitamme heitteille, koska sen budjetista on leikattu kolme (3) miljoonaa euroa. Jos meillä ei ole varaa edes tähän, niin miten meillä olisi varaa 15 miljoonan euron vuotuisiin käyttömenojen lisäykseen yhden ainoan gallerian vuoksi? Joka vaatii ensin tontteineen luokkaa 200 miljoonan investoinnin. http://www.mikkoniskasaari.fi/node/121 Guggenheimiin VALTION rahaa- sinä maksat!!!!

Suomen Kuvalehden digilehti

Suomen Kuvalehden digilehti kirjoittaa Guggenheimin repineen vihreiden rivit, ja lisää että museohankkeella pelataan nyt peliä apulaiskaupunginjohtajan virasta. En ole ko. digilehden tilaaja enkä siis ole koko juttua lukenut, voisikohan joku tuon lukenut mahdollisesti selostaa sisältöä täällä. Sinällään tieto ei mitenkään yllättäisi. Samaa peliähän vihreät pelasivat jo edellisen Guggenheim -kierroksen aikana 2012. Tähän on siis ehditty jo tottua, varsin tuttua viherpolitikointia.

Amerikkalaisen Solomon R.

Amerikkalaisen Solomon R. Guggenheim -säätiön edustajat eivät luovuta, koska Suomesta saattaa lohjeta miljoonia. Nyt houkuttimena käytetään dynaamisia vaikutuksia. Muistattekos, kun Suomen hallitus päätti alkuvuonna kehysriihessään laskea yhteisöveroa 4,5 prosenttia ja lupaili veronkevennyksen tuovan maahamme satoja miljoonia eurojadynaamisina vaikutuksina. Ei ole näkynyt. Nyt samasta narusta nykii yhdysvaltalainen Guggenheimin säätiö. Säätiön eilen julkistamien uusien laskelmien mukaan Guggenheimin museon talousvaikutus olisi 41 miljoonaa euroa vuodessa ja se loisi välillisesti reilut 300 uutta työpaikkaa Suomeen. Uuden arvion mukaan museossa vierailisi 550 000 kävijää vuodessa ja pelkästään 22 miljoonaa euroa syntyisi museon tuomista uusista turistivirroista. Uskoo ken tahtoo. Varmaa uudessakin esityksessä on vain se, että Guggenheimin säätiö saisi vuosittaisen noin miljoonan euron hallinnointimaksun, ja vähän enemmän, jos kävijöitä tulisikin paljon. Lisäksi säätiö nettoaisi lisenssimaksuna 30 miljoonaa dollaria. Itse museon rakentamisen rahoitus jäi vieläkin auki, mutta veikkaan, että sitä on kaavailtu suomalaisten omaksi ongelmaksi. Suomalaisia on niin helppo korruptoida ja jymäyttää. Iso osa vastuusta lankeaa kritiikittömälle lehdistölle, joka nielee eloppien ja g-miesten lupaukset ja laskelmat ja levittää niitä päätöksentekijöille, jotka eivät osaa ajatella ja laskea itsenäisesti. Niin sitten häviää hyvä maa, tontti ja firma kerrallaan, hövelisti sormien lomasta. http://www.marmai.fi/blogit/toimitukselta/guggenheim+haisee+yha+puhallukselta/a2205675 Guggenheim tulee,Ovatko suomalaiset maaailman tyhmin kansa??? Ainakin suomalaisen median toimittajat ovat sitä!

EROA PAJUNEN !!!!!!!!!!!! ET

EROA PAJUNEN !!!!!!!!!!!! ET AJATTELE STADILAISTEN, HESALAISTEN HYVINVOINTIA JA PÄRJÄÄMISTÄ LAINKAAN ! HÄPEÄ JA EROA JO !!! MEITÄ ON SUURI JOUKKO TOIVOMASSA PIKAISTA EROASI !

Vihreät olivat tuossa jokin

Vihreät olivat tuossa jokin aikaa sitten kovasti esillä Guggenheim -yhteyksissä. Nyt ne ovat aivan hiljaa, eikä edes niiden julkaisu Vihreä Lanka mainitse asiasta mitään. www.vihrealanka.fi . Haluaisiko joku kenties esittää arvion, mistä moinen johtuisi? Valitettavan epäkiinnostavan näköinen tuo niiden lehtykäinen muuten. Mutta se lieneekin tarkoitettu pelkästään aatteen tosiuskoville.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Paikalliset

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu