Viihde

Tutkijasta nuorten kerskakuluttaminen on myytti

Helsingin yliopiston lehtori Minna Autio on seurannut pitkään nuorten kulutustottumuksia. Hänestä tilanne ei näyttäydy yhtä hälyttävänä kuin moni ehkä luulee.

Minna Aution kuva-arkisto

”Mutta kun minä haluan, haluan, haluan ja haluan.” Tätä lausetta on hoettu ja hoetaan yhä useammassa lapsiperheessä.

Vanhemmista ja varsinkin ulkopuolisista saattaa tuntua, että lasten kerskakuluttaminen kiihtyy. Riittääkö heille mikään?

Miten nykytilanne vaikuttaa lapsiin heidän aikuistuessaan?

Helsingin yliopiston lehtori Minna Autio on seurannut pitkään nuorten kulutustottumuksia.

Hänestä tilanne ei näyttäydy yhtä hälyttävänä kuin moni ehkä luulee.

– Nuorten kerskakuluttaminen on lähinnä myytti. Valtaosalla nuorista on itseymmärrystä, ja he ovat järkeviä ja harkitsevia.

Kyse on Aution mielestä edelleen hetkittäisistä antautumisista, hedonismista eli mielihyvän tavoittelusta.

Olennaista on, että vanhemmat tekevät viime kädessä päätöksen lapsensa valinnoista – ainakin isoimmista hankinnoista.

– Pienemmät lapset ovat impulsiivisia. Jos heiltä kysytään, haluavatko he jotain, vastaus on ensin ei. Vähän ajan kuluttua he haluavat kaiken. He ovat halujensa vankeja, ja heiltä puuttuu pitkäjännitteisyys.

Lapsilta puuttuu vielä elämänkokemus. Heidän aikaperspektiivinsä on erilainen, ja he hahmottavat ajankulunkin eri tavalla.

– Rahan käytössä viikko on sopiva jakso hahmottaa. Kuukausi on jo liian pitkä, puhumattakaan vuodesta.

Pienemmät lapset ovat halujensa vankeja, ja heiltä puuttuu pitkäjännitteisyys.”

Autio korostaakin, että 4–8-vuotiaita on vaikeaa tutkia kuluttajina.

– Mitä heiltä tulisi kysyä, että saisi luotettavia vastauksia? Heille ei ole ehtinyt myöskään muodostua käsitystä rahan arvosta, Autio pohtii.

Tutkijat tarkastelevatkin lähinnä teini-ikäisten kuluttamista.

– Teini-ikäiset pystyvät jo arvioimaan itseään kuluttajina.

Nämä tutkimukset yllättivät jopa tutkijat.

Jos nuoren kulutuskäyttäytymistä tarkastellaan pidemmällä aikavälillä, tyypillisempää kuluttamiselle on kuluttajuuden muutos suuntaan tai toiseen kuin kiihtyvä tahti kohti loputonta kulutusta.

– Nuori, joka on aina ollut säästeliäs ja laittanut kaiken saamansa rahat säästöön, saattaakin yhden lomaviikon aikana kuluttaa säästörahansa ja jatkaa sillä tiellä loppu elämänsä.

– Toinen nuori, joka on tuhlannut lapsuudessaan rahansa heti ne saatuaan, saattaa aikuisena olla hyvinkin kitsas.

Autio kertoo esimerkin myös nuoresta, joka lapsena sai lähes kaiken vanhemmiltaan.

– Teini-ikäisenä hän kuitenkin muuttui harkitsevaksi, ja hänestä tuli omaa rahankäyttöä kontrolloiva kuluttaja.

Esimerkkikertomukset mursivat jopa tutkijoiden käsityksen, että syntymästään pihi lapsi on pihi aikuisenakin – ja päinvastoin.

Vaikka pojat ovat tutkimusten mukaan naisistuneet ja tytöt miehistyneet, tyttöjen ja poikien kulutustottumuksissa näkyy edelleen selkeitä eroja. Tyttöjen kuluttaminen nähdään yhä tuhlaamisena ja poikien järkevänä investointina.

– Pojat investoivat, eivät kuluta. He hankkivat kestävämpiä ja kalliimpia vaatteita, tekniikkaa ja pelejä.

– Tytöille on asetettu kovat ulkonäköpaineet, ja he ostavat enemmän kertakäyttötavaraa. Meikkejä, jotka kuluvat ja vaatteita, joita vaihdetaan koko ajan.

Pienempi palkka pakottaa tytöt säästäväiseksi.”

Tuhlaajapoika-tarina pysyy vahvana mielikuvissa, ja se vaikuttaa myös suhtautumiseemme.

– Pojilla on enemmän liikkumavapautta kuin tytöillä. He saavat enemmän anteeksi kuin tytöt.

Autio myöntää, että poikien naisistuessa ulkonäkökeskeisyys korostuu. Tätä kehitystä ovat osaltaan vauhdittaneet miesartistit, esimerkiksi Cheek.

Toisaalta tyttöjen miehistyminen näkyy muun muassa skoottereiden hankinnassa. Tytöt suosivat skoottereita ja pojat mopoja.

Tytöt ovat kuitenkin säästäväisempiä kuin pojat. Tutkimusten mukaan pojat saavat jo lapsena enemmän rahaa kuin tytöt. Toinen säästäväisyyteen vaikuttava tekijä on, että tytöt tienaavat yhä aikuistuessaan vähemmän kuin pojat.

– Pienempi palkka pakottaa tytöt säästäväiseksi.

Minna Autio

kuluttajaekonomian dosentti Helsingin yliopiston lehtori

Väitteli tohtoriksi vuonna 2006 aiheesta Kuluttajuuden rakentuminen nuorten kertomuksissa.

Väitöstutkimuksessa tutkittiin muun muassa vihreätä kuluttajuutta. Nuoret sallivat nautinnot vihreässä kuluttajuudessa, eivätkä miellä sitä pelkästään kieltäytymiseksi.

Heidän kertomuksissaan vilahtelivat nokkelat ilmaisut kuten huoleton penninvenyttäjä, harkitseva nautiskelija ja pihi törsääjä.

Kuluttaminen ja rahankäyttö ovat pääosin jatkuvaa kamppailua itsekontrollin ja nautinnon antautumisen välimaastossa.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (6)

Kommentit

Minun mielipiteeni on ettei

Minun mielipiteeni on ettei lapselle pidä antaa kaikkea peräksi. Onneksi minun lapseni ei vaatinnut mitää kysyi vain varojen äiti saisinko minä tuo samoin on hänen lapsensa ei häkään kinua mitään ainakaan mummilta eikä isiltä. Mitä siten ,kun hän kasvaa isoksi eikä saakaan kaikea mitä mieli tekisi,eteenkin kun on opintovelka ja työttömyys vastassa niin siinä onkin siten miettimistä.

Vai miten on, kyllä

Vai miten on, kyllä kulutustottumukset periytyvät. On vaikutelma siitä, että meidänkin perilliset alenevassa polvessa ovat vapaaehtoisesti vaatimattomia kuluttamisessaan. Omilla lapsilla ei paljon roinaa ollut, joten he eivät myöskään lastenlasten keskittymiskykyä ole sekoittaneet krääsää tuputtamalla. Asia kerrallaan, esine kerrallaan saa aikaan rauhallisen elämäntyylin.

Miksi tämä asia-aihe on

Miksi tämä asia-aihe on liitetty viihteen alle? En usko että asia " viihdyttää" , kun ottaa huomioon kokonaisuuden näkökulman. " Kerskakulutus" , samaa kuin " asevarustelu" aikuisten käyttämänä elämäntapana? - Kuinkahan moni perhe / yksityinen henkilö on vaurastunut pelaamalla / saanut ns. lottopotin ? Saattaa olla että väestöstä silti melko pieni prosentti. En ole lukenut asiasta mitään tutkimuksia ; onko jollain tietoa ? On aika ristiriitaista lukea pääuutinen ja sitten siirtyä lukemaan kerskakulttuurista, jonka vankina elää uskoakseni useampi kuin voimme ajatella. Työttömyys kasvaa Uudella maalla. Kilpailu työpaikoista kovenee. Kilpailu kaikesta kovenee. Lapsilisiä leikataan. / tasautetaan? Ihmiset pyrkivät itsenäisesti / perheinä laskemaan elinkustannuksiaan. Sekään ei tunnu riittävän. Mihin oikeastaan ajaudumme. Silti; pitäisi aina olla parempi tietokone / yms. koneet joka ikiseen asiaan mitä elämässämme näköjään teemmekään. Järki päähän näissä asioissa itse kullekkin.

Mistäs tietää, jos vaikka

Mistäs tietää, jos vaikka elintason laskeminen tekee hyvää itse kullekin erikseen ja ihmiskunnalle kokonaisvaltaisesti. Paitsi velkavankeus ei kenellekään. Siis tee hyvää. Sivilisaatio voi hyvinkin romahtaa tarpeeksi mittavan globaalin talouskriisin ja luonnonvarojen riistokulutuksen ansiosta. Siihen vielä jos kunnon maanjäristys kohdistuu Pohjois-Amerikan länsirannikkoon tai Tokioon, niin hyvä tulee. Japanilaiset ovat investoineet valtaisasti Eurooppaan. Jos Tokio tai USAn länsirannat menee tuusannuuskaksi, voivat investoinnit suuntautua jälleenrakentamiseen ja lama Euroopassa syvetä. Elämme riskiyhteiskunnissa, mutta ihmisen kannattaa olla nöyrä myös luonnonvoimien edessä. Jos suurtuho kohtaa, niin kyllä tänne aina populaa riittävästi jää homo sapiensin sukua jatkamaan. Ne pelastuvat, joilla on alkeistaidot rakentaa itselleen suoja, kasvattaa ruokaa, lisääntyä ja koulata kersansa pärjäämään ilman Bossin, Diorin, Sonyn, Adidaksen, Audin ym. hyödykkeitä.

Olen 59 syntynyt, lapsena ja

Olen 59 syntynyt, lapsena ja nuorena en saanut rahaa, eikä minun kanssani myöskään keskusteltu rahasta, paitsi varoittaen ja uhkaillen. En ole koko elämäni aikana osannut rahankäyttöä toisin kuin oma poikani. Hänen kanssaan puhuimme avoimesti rahasta sekä taloutemme tilasta ja annoin hänelle rahaa aina tarpeeseen, hänestä tuli vastuullinen rahan käyttäjä ja suorastaan penninvenyttäjä. Luottamus ja avoimmuus ovat tie terveeseen itsetuntoon ja elämänhallintaan.

Espoon valtuustossa ja

Espoon valtuustossa ja johdossa on selvästi kerskakulutuksen tottuneet lapsena kuin rakentavat metron mihin ei ole varaa nyt eikä koskaan.Kasvatus heidän kohdalta mennyt pieleen ja pahasti.65 kerskakulutukseen kadonnutta lammasta istuu valtuustossa vaan 10 on saanut hyvän talous kasvatuksen muistakaa tämä kuin äänestätte seuraavan kerran.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu