Viihde

”Papille on voitava tunnustaa asioita, joita ei kenellekään muulle kerro”

Pitkän linjan yliopistopappi puolustaa pappien vaitiolovelvollisuutta.

Helsingin yliopistossa yliopistopappina sekä kisapappina työskennellyt Leena Huovinen on käynyt 18-vuotisen uransa aikana 3000 sielunhoidollista keskustelua

Leena Toiviainen

Miksi maksaa kirkollisveroa? Jotta voisi käydä papin luona kertomassa mistä tahansa mieltä painavasta asiasta tietäen, ettei sitä kerrota kenellekään. Poikkeuksen tekee vain lapsiin kohdistuva rikos.

Helsingin yliopistossa yliopistopappina sekä kisapappina työskennellyt Leena Huovinen on käynyt 18-vuotisen uransa aikana 3 000 sielunhoidollista keskustelua, joista alle 15 on johtanut rippiin eli synninpäästöön. Kisapappina hän on toiminut yli 20 arvokisoissa, joista viisi on ollut olympialaisia.

– Minusta on huikeaa, että tullessaan ahdistuneessa tilassaan papin luo ihminen on oikeutettu saamaan synninpäästön – eikä tämä asia kuulu kenellekään muulle kuin Jumalalle ja ripin vastaanottajalle, hän sanoo.

Huovinen on toiminut päivystävänä pappina myös Helsingin tuomiokirkossa, jonne ihmiset voivat piipahtaa papin puheille suoraan kadulta.

– Papin tehtävä on kulkea ihmisten rinnalla ja olla sanoittamassa sellaista, mitä ihminen ei ehkä itse näe. Sielunhoidollisessa keskustelussa ihminen tulee kuulluksi monelta kulmalta.

Vaikka papin luo tullaan harvoin pohdiskelemaan pelkästään hengellisiä kysymyksiä, vähitellen ongelmien vyyhdistä kuoriutuu kysymys elämän tarkoituksesta ja siitä, miksi juuri minulle on käynyt näin.

– Ihminen saattaa kokea tulleensa täydellisesti hylätyksi. Mutta vaikka työt, parisuhde ja rahat loppuisivat, niin identiteetti on mahdollista löytää hengellisyyden kautta aina uudestaan. Enkä tarkoita hengellisyydellä pelkästään kristinuskoa. Keskusteluissa pohditaan usein myös häpeää, hyvin yleistä ja hankalaa tunnetta.

On muitakin keinoja puuttua asiaan kuin vaitiolovelvollisuuden rikkominen.”

Sielunhoitotilanteissa pappi voi joskus kuulla ulkopuoliselle tai asianosaiselle itselleen vaarallisia asioita.

Tällaisia tilanteita ovat esimerkiksi lapseen kohdistuvat rikokset.

Norjassa ja Yhdysvalloissa papin on lain mukaan tehtävä poliisille ilmoitus lasten hyväksikäyttötapauksissa ja Ruotsissa vaitiolovelvollisuuden muuttamista tässä asiassa on jo ehdotettu.

Myös Suomessa lastensuojeluasioista vastaava peruspalveluministeri Paula Risikko työryhmineen antoi vuonna 2010 ohjeistuksen, jonka mukaan lapsen edun on oltava ripissä ja sielunhoidossa aina ensisijainen.

Ripittäytyjästä riippuen viranomaiselle voidaan ilmoittaa tekijän tai uhrin tai molempien nimi, jolloin pappi toimii käynnistäjänä rikoksen estämisessä.

– Ennen Risikon lakiesitystä vaitiolovelvollisuus oli ehdoton, mitä monet kritisoivatkin ihmetellen, kuinka pahuus sallitaan siihen puuttumatta, ja mennään Jumalan selän taakse piiloon. Minusta asiaa on arvioitava lapsen kannalta. Jos pappi kertoisi viranomaiselle rikoksesta, uhrin luottamus vaitiolovelvollisuuteen rikkoutuisi. Kollegani toimi tällaisessa tilanteessa siten, että hän ohjasi nuoren terveydenhoitajan puheille, joka vei asiaa eteenpäin.

teksti ja kuva: Leena Toiviainen

Tästä on kyse

Yksityinen sielunhoito ja rippi kuuluvat papin erityisiin tehtäviin.

Ripittäytymisen voi ottaa papin lisäksi vastaan lehtori, diakoniatyöntekijä tai joku seurakunnan jäsen.

Rippisalaisuus eli ehdoton vaitiolovelvollisuus ripissä esille tulleista asioista velvoittaa jokaista ripin vastaanottajaa, mutta erityisesti pappeja.

Kirkkolain mukaan pappi ei saa paljastaa kuka hänelle on ripittäytynyt ja vaikka pappia kuulusteltaisiin todistajana, hän ei saa ilmaista, mitä yksityisessä ripissä tai sielunhoitotilanteessa on hänelle uskottu. Jos ripin vastaanottaja on maallikko, rippisalaisuudella ei ole juridista suojaa.

Jos joku kertoo suunnittelevansa rikosta, papin on kehotettava häntä ilmoittamaan asiasta viranomaisille tai sille, jota vaara uhkaa. Jollei hän suostu siihen, papin on kerrottava asiasta viranomaisille siten, ettei rikoksen suunnittelija tule ilmi.

Kirkon uudella menettelytapaohjeella ja ilmoitusvelvollisuudella painotetaan lapsen suojelun ensisijaisuutta ripissä ja sielunhoidossa, vaikka tietoon tulleet asiat kuuluisivat vaitiolovelvollisuuden piiriin. Nykyisten säädösten mukaan viranomaiselle voidaan ilmoittaa tekijän tai uhrin nimi tai molemmat.

www.evl.fi

Kommentit (231)

Kommentit

Uskovalauri kirjoitti:

Uskovalauri kirjoitti: "Ihmisillä tuntuu olevan käsitys, että ainoastaan rikoksia käytäisiin papille tunnustamassa. " Ei vaan ainoastaan noiden rikosten osalta on nyt tartuttu ongelmiin. Siltä osin kun on kyse terapeuttisesta keskustelusta, mitään ongelmia ei ole eikä siihen ole syytä puuttuakaan. Vain rikosten salailu on väärin ja siihen on puututtava. Jonkun uskontokunnan papit eivät voi olla siinäkään suhteessa eriarvoisessa asemassa.

Haluaisin vastauksen joltakin

Haluaisin vastauksen joltakin kiron työntekijältä, mikä on viisain tapa toimia silloin kun rippi on rikottu? Kohdallani asiaa ei hoidettu oikein. Kollegiaalisuus oli esillä siinä määrin, ettei kristillinen oikeudenmukaisuus toteutunut. Ihmissuhteissa käytetään helposti valtaa ja ns.hoitosuhteissa se on erittäin helppoa. Kun kysymys on sielunhoidosta, seuraukset voivat olla ikäviä.

Hei, Myyryläinen. Olen samaa

Hei, Myyryläinen. Olen samaa mieltä, että lastensuojelurikoksissa rippisalaisuutta on syytä tarkistaa. Sanoit kuitenkin, että kun on kysymys terapeuttisesta keskustelusta, mitään ongelmaa ei ole eikä siihen ole syytä puuttuakaan. En oikein ymmärrä. Mistä tiedät, ettei ongelmaa ole. Ja mikä ihme on terapeuttinen keskustelu? Kysymys on sielunhoidosta niin kuin alkuperäinen otsikko sano. Itseni kohdalla ei ole tehdystä rikoksesta kyse, mutta siti asia ei kuulunut ehdottoman vaitiolovelvollisuuden piiriin niin kuin Riihimäen seurakunta nettisivuillaan anoi sielunhoidon kuuluvan. Enkä ole ainoa, joten ihmettelen, tätä lausetta, mitään ongelmia ei ole. Vai käsitinkö väärin? Vaitiolon mentyä rikki ongelma on todella iso, mutta vastuuta asioita ei ainakaan minun kohdalla haluttu ottaa.

DNA:n mielestä

DNA:n mielestä lastensuojelurikoksissa rippisalaisuutta olisi syytä tarkistaa. Itse asiassa mielestäni rippisalaisuutta ei saisi olla missään rikosasioissa vaan ripi n vastaanottajalla tulee olla ihan sama velvollisuus saattaa rikokset poliisin tietoon kuin kenellä muulla tahansa. Edellinen ei tietenkään tarkoita, että niistä pitää laverrella ihan kenelle tahansa. Eihän niin saisi tehdä kukaan muukaan. DNA kysyi mistä tiedän, ettei n.s. terapeuttisissa keskusteluissa olisi ongelmia. Itse asiassa en tiedäkään varmasti. Viittasin sillä siihen, että keskustelu ulkopuolisen kanssa voi parhaimmillaan toimia terapeuttisesti (vaikka sitä kutsuttaisikin "sielunhoidoksi"). Käsittääkseni tuollainen lavertelu johon DNA viittaa, ei pitäisi tulla kysymykseen kenenkään kanssa keskusteltaessa, ei mielenterveysalan ammattilaisten, ei uskonnollisten toimihenkilöiden eikä kenenkään muunkaan kanssa. Se on jo lähtökohtaisesti hyvien tapojen vastaista juoruamista ja kaikinpuolin väärin luottamuksensa osoittanutta kohtaan. Jos joku on ammatissa toimiessaan käyttäytynyt niin, hän on osoittanut olevansa ammattitaidoton ja sopimaton sekä epäpätevä hoitamaan työtään. Jo yksittäistapauksiin tulisi puuttua mutta jos tuo on kirkon piirissä yksittäistapauksia laajempi ilmiö, siihen olisi tartuttava organisaation huipulta käsin. Kirkon toimintatavat yleensä tuntien epäilen josko niin tehdään vaan peittely saa tässäkin sijansa. Kirkkojen matot lienevät melkoisen kuhmuraisia kun niiden alle on lakaistu niin paljon ja kaikenlaista.

Luinpa vanhoja viestejä yön

Luinpa vanhoja viestejä yön hiljaisina tunteina. Ja tämä Myyryläinen sanoi kyllä oikein siinä, ettei minkäänlainen lavertelu pitäisi tulla kysymykseen keskusteluissa. ammattihenkilöstöä sitoo vaitiolovelvollisuus, mutta kun se hiljaaolo pitäisi koskea kaikkia luottamuksellisia keskusteluja. Eikä ainoastaan pitäisi, vaan mielestäni ihminen, joka on oikeassa suhteessa toiseen, ei juorua. Myyryläinen on kyllä valitettavasti oikeassa myös 2 viimeisessa rivissä. Kollegiaalisuus kirkon ja uskovaisten piirissä on valitettavaa. Oikeudenmukaisuus ja vääriin asioihin puuttuminen on oikein, mutta sitä ei haluta monesti tehdä syystä tai toisesta. Esim. Pirkko Jalovaara taloudelliset epäselvyydet olivat tiedossa jo kauan ennen kuin käry kävi. Mutta ne lakaistiin kuhmuraisen kirkon maton alle, kunnes tuomio tuli. Tämä Myyryläinen ei ilmeisesti itse ole uskovainen, mutta niinhän se on, että ulkopuolisin silmin näkee jotakin, mitä uskovaiset eivät enää näe. Tai eivät halua nähdä. Tähän alkuperäiseen juttuun viitaten kirkkokäsikirja sanoi aikoinaan, ettei pappi saa paljastaa ihmistä eikä asiaa. Mitä lie sanoo nyt. Vai voiko sitäkin selvää lausetta tulkita itse kukin niin vain tahtoo? Luterilaisen kirkon toiminta kun ei enää kiinnosta pätkänkään vertaa minuakaan.

Lapset eivät ansaitse

Lapset eivät ansaitse suojelua yhtään sen enempää kuin aikuiset. Sama pitää paikkansa naisten ja miesten suhteen. Kukaan ei ole niin vahva, että ansaitsisi vähemmän suojelua kuin heikko. Pyöräilykypärä kuuluu (tai ei kuulu) jokaisen päähän riippumatta eletyistä ikävuosista. Lapsen seksuaalinen hyväksikäyttö on aivan yhtä tuomittavaa kuin täysi-ikäisen naisen raiskaus. Itä-Ukrainassa lapset hyppivät panssarivaunujen päällä ja kokeilevat sotilaiden aseita peltitynnyreihin. Ja kivaa on. Täällä nämä lapset lukittaisiin betonisiin väestönsuojiin, kunnes Sauli julistaa rauhan maahan.

Huh huh... kyllä sen tosiaan

Huh huh... kyllä sen tosiaan huomaa, että mt-palveluita on ajettu alas.

Jeps, surullista!

Jeps, surullista!

Olet oikeassa. Mt. palvelut

Olet oikeassa. Mt. palvelut on ajettu alas. Ihmiset uskovat joihinkin satuolentoihin ja palvovat niitä. Keräävät satuolentojen nimissä rahaa ja rakentavat korskeita palatseja satuolentojen palvelemista varten. Ovat yhtä hurskaita kuin raamatun fariseukset. Uskoisten aivosähkökäyrä on erillainen kuin terveiden. Valituissa paloissa oli siitä artikkeli -90 luvulla.

Kyllähän lapset tarvitsevat

Kyllähän lapset tarvitsevat enemmän suojelua kuin aikuiset. Oikeaa hoivaa.

Se, että joku kertoo papille

Se, että joku kertoo papille tai toiselle kahden kesken tarinan se ei tarkoita että se olisi välttämättä totta. Jos kuulija menee sen perusteella tekemään rikosilmoituksen, hän ottaa riskin saada kunnianloukkaussyytteen perättömästä lausumasta. Kertoja voi kieltää kaiken ja jäljelle jää todistettavasti ainoastaan ilmoituksentekijän lausuma. On hyvä muistaa, että kirkolla ei ole tutkinta ja tuomiovaltaa. Se kuuluu valtiolle. Kirkko ei voi erottaa henkilöä jäsenyydestään yhdistysten tapaan olipa kirkon jäsen kuinka "syntinen" hyvänsä. Kirkko- ja pappi voivat ainoastaan antaa neuvoja ja opastusta, mutta se ei voi pakottaa ketään oikealle tielle.

Pähkäilyä kirjoitti: "On hyvä

Pähkäilyä kirjoitti: "On hyvä muistaa, että kirkolla ei ole tutkinta ja tuomiovaltaa. Se kuuluu valtiolle." Aivan. Papilla ei siis ole oikeutta myöskään antaa anteeksi rikoksia. Papeilla tulee olla samanlainen velvollisuus saattaa tietoonsa tulleet rikokset viranomaisten tietoon kuin muillakin ihmisillä. Pähkäilyä kirjoitti: "Jos kuulija menee sen perusteella tekemään rikosilmoituksen, hän ottaa riskin saada kunnianloukkaussyytteen perättömästä lausumasta. " Kansalaisen tulee ilmoittaa "mahdollisesta rikoksesta". Perätön ilmoitus voi johtaa syytteeseen kunnianloukkauksesta jos ilmoituksesta ei löydy mitään millä sen tekijä voisi perustella rikoksen tapahtuneen. Jos pappi ilmoittaa ripissä kuulleensa rikos tapahtuneeksi, hänellä on peruste ilmoitukselleen. Sen jälkeen poliisin on arvioita onko "syytä epäillä" rikos tapahtuneen j.n.e. eteenpäin esitutkintaprosessissa.

Jutun juoni on siinä millä

Jutun juoni on siinä millä todistat antamasi lausuman. Syytetyn kun lain mukaan ei tarvitse pysyä totuudessa itseään koskevassa asiassa. Myöskään syytetyn lähisukulaisen ei tarvitse todistaa oikeudessa. Sitä paitsi kertomus voi olla pelkkä trolli jolla höynäytetään toinen tekemään jotain haitallista itseään vastaan.

Hupsista, tämä oli jäänyt

Hupsista, tämä oli jäänyt aikoinaan kommentoimatta. Nyt siis hieman myöhässä mutta kuitenkin: Syytetyn ja trollien puheista selvän ottaminen on esitutkinnan, syyttmisharkinnan ja lopulta tuomioistuimienammattiasia. En jättäisi sitä pappien enkä piispojen harteille. En näe tässä mitään eroa sen suhteen onko papeilla velvollisuus noudattaa Suomen lakia vai erivapauksia siihen.

Eiköhän tuo edellisen

Eiköhän tuo edellisen kaltainen ole melkoisen pieni vaara. Suurempi on luultavasti se, että kerrotaan esimerkkitapauksia keskusteluista vaikkakin nimiä mainitsematta Mutta tarinassa voi olla sellainen kohta, josta ripittäytyjä tunnistetaan. Valitettavasti monella vaitiolovelvollisella on tarve tarinoida. Kirkkokäsikirja sanoo (vai onko muutettu), että pappi ei paljasta asiaa eikä ihmistä, joka hänelle on uskoutunut. Ihmisen epätäydellisyydellä ei saa selittää ripin rikkomista.

Vaitiolovelvollisuus on myös

Vaitiolovelvollisuus on myös henkilöillä jotka saavat tietoja työnsä puolesta. Ongelmatapauksille on ominaista, että lähisukulaiset ja muu lähipiiri on etäännytetty yksityisyydensuojan avulla. Yksityisyydensuoja takaa sen, että asioihin voidaan puuttua vasta kun on kiistaton näyttö tapahtuneesta. Näytönsaanti vaikeutuu merkittävästi ellei ole mahdollisuutta "yllätystarkastuksiin". Narsisti peittää jäljet ellei jää kiinni rysänpäältä ja silloinkin pystyy selittämään asiat parhain päin. Narsistille yhteisöllisyys ja elämänkatsomus ( uskonto ja politiikka ) on työvälineitä joita hän käyttää häikäilemättä hyväkseen. Esimerkiksi Kartanolaisuudella ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa vaikka siinä on käytetty uskontoa työvälineenä. Samaa on sanottava ateisteista ja kommunisteista. Kaikki heistä eivät ihannoi Stalinin oppeja ja "Euroopan herruutta", tosin niitäkin näyttää vielä olevan.

"Esimerkiksi

"Esimerkiksi Kartanolaisuudella ei ole mitään tekemistä uskonnon kanssa vaikka siinä on käytetty uskontoa työvälineenä. Samaa on sanottava ateisteista ja kommunisteista." Tuo ei avaudu minulle lainkaan. Mitä ateistit käyttävät työkalunaan? Ja kytketkö ateistit kommunismiin?

Otsikko on hyvä ja

Otsikko on hyvä ja tarpeellinen monille. Mutta mitä ihmettä asiakas tekee sitten, jos pappi ei olekaan vaiti. En tarkoita mitään lastensuojeluasioita. Vaan yleensä ihmisen omaa tarvetta puhua oman elämänsä asioista.

Niin, samaa mieltä. Paitsi

Niin, samaa mieltä. Paitsi tietysti lastensuojelutapauksissa. Toivoisin, että joku Riihimäen papeista vastaa, mikä on oikea tapa toimia, kun rippi on rikottu. Onko asiakkaalla tosiaan mitään oikeuksia vaan sanooko pappi, ettei mitään sellaista ole tapahtunut?

En pidä tälläisestä

En pidä tälläisestä käytännöstä, lääkärinkin on ilmoitettava kun epäilee vammat tulleen rikoksen yhdeydessä, saati jos papille tunnustaa tappaneensa jonkun. Ei pappi ole mikään jumala, jolle voi kyllä tunnustaa ja näin saada helpotusta jos omatunto kolkuttaa.

Tunnen miespappeja ja

Tunnen miespappeja ja lähemmin kaksi naispappia. Missään tapauksessa en kertoisi heille arkoja asioitani! Mielestäni uskonnot ovat maapallon laajuinen paha mielisairaus, johon ei ole lääkettä. Suomalaisten luonnonuskonnot perustuivat todellisuuteen, elävään luontoon, mutta nykyiset uskonnot palvovat olematonta ja näkymätöntä.

Ihmettelen noita itseään

Ihmettelen noita itseään ateistiksi kutsuvia. Miksi pitää kieltää Jumalan olemassaolo, jos itse ei Häneen usko. Minä en usko taas hammaskeijuun, mutta en pidä tarpeellisena ilmoittautua Hammaskeijun kieltäjäksi. Miksi sellaista kieltämään, mitä ei ole.

Koska yhtään mikään ei

Koska yhtään mikään ei todista että olisi yhtään jumalaa, on perusteltua vastustaa väitteitä tuollaisten olioitten olemassaolosta. Jos tuollaisiin uskovat vain pitäisivät uskonsa ns. omissa piireissään, ei väärästä uskosta olisi suurtakaan vahinkoa. Mutta kun vaativat uskomusjärjestölleen jopa viranomaisasemaa ja verotusoikeutta on sellaista vastaan 'taisteltava' oikein tosissaan. Kun jopa katsovat oikeudekseen indoktrinoida jälkikasvuaan tuollaiseen pronssikautiseen todellisuuskäsitykseen, on noita lapsia tietenkin yritettävä suojella jollakin tavalla. Onneksi lapset ja nuoret saavat nykyään jo varhaisessa vaiheessa tietää kuinka huonosti perusteltuja uskisten näkemykset ovat ja jäävät siksi entistä harvemmin indoktrinaation uhriksi. Valistus etenee ja 15 vuoden kuluttua Ev.lut. kirkko on jo vähemmistökirkko Suomessa ja 50 vuoden kuluttua siitä on vain murusia jäljellä.

Minäkin tunnustin papille

Minäkin tunnustin papille että se on trokari välissä ihmisestä-jumalaan.Ei siinä välissä tarvitse olla ketään kerjäämässä rahaa!!Kirkko on aikas syvältä,joten erosin sen takia jo viime vuonna.

Löytyykö uskoa maan päältä,

Löytyykö uskoa maan päältä, kysytään Raamatussa jossain kohtaa. Ei löytynyt ainakaan yhdestä kirkon tilaisuudesta, jossa kävin. Joutavaa hölynpölyä, jonkinlainen viihdepläjäys. Eikä voi löytyäkään, jos työntekijät eivät itse sydämessään usko. Päälleliimattu kristillisyys ei oikein pure. Mutta Raamatussa kuitenkin sanotaan, että joka etsii Jumalaa , löytää hänet. Lähestykää häntä, niin hän lähestyy teitä. Ilman luterilaista kirkkoa, joka on kylläkin menossa väärään suuntaan. Toivottavasti kirkon tai toisten kristittyjen toiminta ei ole estämässä suhdetta Jumalaan eikä se voikaan. Ei edes juoruileva pappi. Alkuperäisen otsikko on jotenkin harhaanjohtava. Papille voi puhua... Ei sen tarvitse pappi olla, mutta kuulijalla pitää olla oikea suhde toiseen ihmiseen ja itseensä. Myyryläinen tässä ketjussa on tehnyt ihan hyviä havaintoja kirkon väestä. Minusta on mielenkiintoista, että tämä otsikko kirvoitti aikoinaan niin paljon kannanottoja. Syitä lienee monta. Kannattaa lukea uudestaan, ihan `tosiuskovaisten. ` Jotka usein peittelemässä kamujen virheitä. Vaitiolo ja luotettavuus on tärkeitä muillekin kuin uskovaisille.

Jos oikeasti uskot Raamatun

Jos oikeasti uskot Raamatun sanaan ja Jumalaan ymmärrät, ettei kirkon ihminen, pappi tai muukaan voi antaa sinulle syntejäsi anteeksi. Kirkon työntekijä voi keskustella kanssasi , ohjata sinua parantamaan tapasi ja kertoa armosta josta Raamattu puhuu ja jonka Jumala halutessaan antaa kaikille syntejään katuville ja parannusta tekeville . Kirkon työntekijän tulee olla yhteydessä viranomaisiin jos tekosi kuuluu niihin lain rikkomuksiin joita ei saa salassa pitää . Vain Jumala voi armahtaa ihmisen , antaa synnit anteeksi näin Raamatussa sanotaan . Kirkko menee mukaan tässäkin asiassa tämän ajan tyyliin . Nykyaika ei etsi syyllistä , se antaa kaiken heti anteeksi , eikä halua pahoittaa pahan tekijän mieltä vaan ohjaa tätä jatkamaan elämää kuin mitään pahaa ei olisi tehtykään . Uhrit , heistä ei piitata ja jos uhri avautuu häneen kohdistuneesta rikoksesta , pahasta teosta hänelle sanotaan ja saarnataan ymmärtämisen tärkeyttä tekijän suhteen , itsetutkistelua olisiko ehkä itse käytöksellään kuitenkin aiheuttanut pahan teon ja asian unohtamista ja kenties terapiaan hakeutumista. En kuulu kirkkoon koska kirkko ei edusta minun moraaliani enää missään asiassa .

Soili Nurminen

Tämä alkuperäinen juttu on jo

Tämä alkuperäinen juttu on jo yli kolme vuotta vanha. Onko tähän tullut kirkon papeille mitään uutta koskien lasten hyväksikäyttöä tai muita lastensuojelun piiriin kuuluvia asioita. Ketjun alussa oli, että Amerikassa papin vaitiolo ei koske silloin ja Ruotsissa oli puhetta samasta asiasta. Ei voisi olla niin, että lapsen kaltoinkohtelija tunnustaa syntinsä ja papin pitäisi olla hiljaa. Onkohan muutosta tullut. Varsinkin jos on kysymys seksuaalista hyväksikäytöstä, taipumus tuppaa uusiutumaan, vaikka ihminen tietäisi tekevänsä väärin. Onko tässä asiassa saatu mitään aikaiseksi.?

Luin ketjua uudestaan ja

Luin ketjua uudestaan ja sieltä löytyikin vastaus. Joku oli vastannut, että lastensuojeluasioissa vaitiolo ei ole ehdoton. Rikoslaki menee edellä, joten papin pitää laittaa lapsen etu ennen vaitioloa. Mikä on tietenkin oikein ja kristillistä. Mutta tässä oli joku tulkinnanvarainen juttu koskien ilmeisesti jo tehtyjä rikoksia; niitä ei tarvitse ilmoittaa. Mutta kirkko päättänyt, että lastenhyväksikäyttöjutuissa ilmoitetetaan, ettei asia toistu. Jos nyt oikein ymmärsin. On ollutkin väärin, jos vaitioloa on toteutettu lapsen vahingoksi. Niinkuin jotkut lestadiolaiset ovat tehneet.

Entä perheväkivalta? Puoliso

Entä perheväkivalta? Puoliso saattaa joutua kärsimään vuositolkulla kun pappi salailee ja samalla suojelee pahoinpitelijää? Toki lapsia on suojeltava mutta en ymmärrä miksi muiden uhrien annetaan jatkaa kärsimistä kun papit asettavat omat uskonnolliset sääntönsä lakien yläpuolelle kuin Päivi Räsänen tai islamistifundamentalistit konsanaan.

Eilen, kun luin ketjua,

Eilen, kun luin ketjua, mietin onko Myyryläinen mies vai nainen. Ei tietenkään tarvitse kertoa, koska täällä voi kirjoitella nimimerkillä muutenkin. Minusta sinulla on monia mielenkiintoisia näkökulmia tähankin asiaan, vaikka en itse olekaan kaikesta samaa mieltä. Jos puhutaan väkivallasta parisuhteessa, tarvitaan pahoinpidellyltä vain yksi puhelinsoitto, niin asiat lähtevät rullaamaan eteenpäin. Sitä soittoa ei vaan helposti tule. Sitten taas on vanhukset, joita aikuiset lapset pahoinpitelevät. Jos tälläinen papille tunnustettaisiin, mielestäni papin pitäisi rikkoa vaitiolo. Vaikka virkansa uhalla. mutta niin ei tapahtuisi. Enpä oikein usko, että tälläinen tilanne tulee usein eteen. Pappi toimii tietysti oman omatuntonsa mukaan. Kristillisyydessä vain heikommassa asemassa olevan etu pitäisi olla ensisijalla.

Kirjoitin yleensä

Kirjoitin yleensä perheväkivallasta sisällyttäen siihen kaikki erilaiset perheväkivallan muodot eri perheenjäsenten välillä. Senkin tein esimerkkinä muusta kuin lapsiin kohdistuneesta väkivallasta sillä ihmisten välillä tapahtuu monenlaista väkivaltaa ja muita rikoksia joista pitää seurata asianmukaiset seuraamukset. Niinpä en sallisi pappien piilotella poliisilta myöskään juopuneiden miesten keskinäisiä mukilointejakaan. Minusta on kammottavaa jos papin omatunto menee jotenkin toisin kuin lainsäädäntömme jonka mukaan tietoonsa saamat rikokset on ilmoitettava viranomaisille. P.s. en ymmärrä miten sukupuoleni, mies nainen tai joku muu, vaikuttaa tästä asiasta keskusteltaessa. Mutta jos se jotenkin auttaa kommentoijaa ymmärtämään mielenliikkeitäni niin kerrotaan se: mies, tällä hetkellä ja tähän asti jo yli 60v mutta jatkosta ei koskaan voi tietää sillä sukupuoli-identiteetti on joskus ja joillakin muuttuvainen. En myöskään kirjoita nimimerkillä vaan ihan omalla nimelläni.

Sivut

Tilaa uutiskirjeemme

Saat joka päivä klo 14 sähköpostiisi koosteen päivän kiinnostavimmista jutuista!

Tilaa tästä

Etusivulla nyt

Uusimmat: Viihde

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu