Kallion kulttuuriverkosto

Muistolaatat kertovat kaupungin historiasta

Pauli Jokinen

Opaskirja vie kierrokselle muistolaattojen maailmaan. Helsingissä on satoja muistolaattoja, kukaan ei tiedä kuitenkaan täsmälleen paljonko niitä on.  Tietokirjailija ja toimittaja Pauli Jokinen on etsinyt Helsingin muistolaattoja. Jalkautuneen tutkimustyön pohjalta hän on  toimittanut teoksen ”Muistolaatta -bongarin opas, kävelyretkiä Helsingin historiaan”.

Opaskirjaan päätyi lopulta 320 muistolaattaa ja pääpaino on kantakaupungin muistolaatoissa. Laatat on koottu kaupunginosittain ja niistä koostuu neljätoista reittiä, joille laatat ovat numeroitu. Omana lukunaan on joukko mielenkiintoisia laattoja kantakaupungin ulkopuolelta. Jokinen on myös ansiokkaasti taustoittanut jokaisen kirjassa esittelyn laatan historian, joka tekee näin oppaasta myös napakan ja helppolukuisen tietokirjan Helsingin historiasta. 

Jokinen on rajannut kirjassa esiteltävät laatat kohteisiin, joita pääsevät katsomaan kaikki. Sisätila-laattoja esitellään muutamia jotka löytyvät julkisista tiloista. Jokinen toteaa kirjassa, että muistolaatat voidaan jakaa neljään ryhmään; merkkihenkilöt, historiallinen tapahtuma, taloyhtiön historia ja sekalaiset ”joista voi löytyä mitä vaan”.

Ahkerimmin  muistolaattoja on ruuvattu Helsingin vanhimmille alueille Kruununhakaan ja Esplanadin ympäristöön. Yksittäisistä henkilöistä eniten laattoja on saanut kansallisrunoilija Johan Ludvig Runeberg. Jokaista hänen asuinpaikkaansa Helsingissä muistetaan laatalla, ja suurin osa niistä on Kruununhaassa. Sieltä löytyy myös laatta erikoisuus, Komisario Palmun-laatta, joka on ainoa fiktiiviselle henkilölle omistettu muistolaatta Helsingissä.

Kaivopuiston ja Eiran laatoissa pääpaino on suurmiehissä. Laivurinkadulta löytyy kuitenkin yksi hyväntekijänainen, Emma Mäkinen. Hänen perustamaa turvakotia muistetaan laatalla. Vuonna 1894 perustettu koti oli ensimmäinen prostituoiduille tarkoitettu turvakoti Suomessa.

Hauskimmat ja erikoisimmat laatat on kiinnitetty kuitenkin kantakaupungin ulkopuolelle. Pikkukosken uimarannan lähellä on kuusi, jonka rungossa on laatta, jossa kerrotaan, että ”50 vuotta sitten kuuseen kiipesi oulunkyläläinen Jacob Söderman tähystämään Suomea uhkaavia vaaroja”.  Sittemmin Söderman teki elämäntyönsä Euroopan oikeusasiamiehenä. Pihlajistossa laatta puolestaan muistaa Suomen markan menetystä.

Yksi Helsingin hellyttävimmistä muistolaatoista sijaitsee Pohjois-Haagassa. ”Nakkiemo” laatta on omistettu vuosina 1957-1975 kaupunginosassa nakkikioskia pitäneelle Airi Kolarille.

Pauli Jokinen: Muistolaatta-bongarin opas - Kävelyretkiä Helsingin historiaan (Minerva)

Juhani Styrman

Kallion kulttuuriverkosto

Kommentit (1)

Kommentit

Helsingin katuja on kiva

Helsingin katuja on kiva kävellä ja katsella,ihailla taloja ja niiden arkkitehtuuria. Toinen mielenkiintoinen on kävellä hautausmaalla eri osia,lukea vanhoja hautoja ja ihmetellä ja ihailla. Tutkimenen on vaan mukavaa.

Aikaisempia kirjoituksia

Kallion kulttuuriverkosto

Kallion Kulttuuriverkosto ry (KKV) on kaupunkikulttuuriyhdistys, joka tukee Kallion alueella vaikuttavien toimijoiden verkostoitumista ja samalla edistää ja kehittää monipuolista kaupunkikulttuuria. KKV pyrkii toimimaan luovalla ja raikkaalla tavalla ja  tuomaan esiin uusia näkökulmia. Kulttuuriverkoston tavoite on myös saada konkreettisia tuloksia aikaan sosiaalisesti ja henkisesti rikkaamman asuinympäristön puolesta.

KKV:n näkyvintä toimintaa ovat kaupunkifestivaalien ”Kallio Kukkii” ja ”Kallio Kipinöi” organisointi. Lisäksi Kulttuuriverkostolla on yhteistyöhanke ”Kallion Kävelyfestivaali”  Kohtaamispaikka Myötämäen kanssa.  Kävelyfestivaali on tapahtuma, jossa toteutetaan teemallisia ja opastettuja kävelykierroksia Kalliossa ja sen lähialueella kerran kuukaudessa. Kallion Kulttuuriverkosto on palkittu vuonna 2009 Radio Helsingin ja HS:n Nyt-liitteen Unelmien Helsinki-palkinnolla: ”KKV on tehnyt Helsingin paremmaksi paikaksi asua ja elää.”

www.kallionkulttuuriverkosto.fi

Uusimmat mielipiteet