Puheenaihe

Ruokapiirit yleistyvät – enää ei riitä, että on luomua

TRENDI Yhä useampi haluaa tietää syömänsä ruuan tarkan alkuperän ja turvata tuottajalle kunnon korvauksen työstään.

Timo Elomaa, Veera Aaltonen ja Toivo 1 v 8 kk syövät kasvukaudella pelkästään Oma maan tuottamaa ruokaa. –¿Pidemmällä tähtäimellä tavoitteena on omavaraisuus. Oma maalla on kapasiteetti tuottaa ruuat 200 jäsenen tarpeisiin, Elomaa sanoo.

Marjaana Varmavuori


Luomuruoka on kasvattanut suosiotaan vuodesta toiseen. Kaikille ei kuitenkaan enää riitä se, että he saavat laadukasta luomuruokaa.

Aiemmin monet luomun ystävät tilasivat luomutuotteita ruokapiirien kautta, koska kauppojen luomutarjonta oli niin vähäistä. Nyt isompien kauppojen valikoimissa saattaa olla jopa tuhansia luomutuotteita.

Ruokaketjumme on 30 kilometriä.”

Ruokapiirien suosio ei ole Luomuliiton toiminnanjohtajan Elisa Niemen mukaan kuitenkaan laantunut, päinvastoin. Asiasta ei ole olemassa tarkkaa tietoa, mutta Uudellamaalla ruokapiirejä on kymmeniä, koko maassa satoja.

– Yhä useammalle on tärkeää, että ruoka on myös tuotettu reilusti – ja mieluiten lähellä. Halutaan että tuottaja saa työstään kunnon korvauksen, eivätkä rahat mene välikäsille, Niemi sanoo.

– Tuottajat ovat Suomessakin aika kyykyssä isojen kauppaketjujen kanssa.

– En näe luomua itseisarvona, sanoo luomusosuuskunta Oma maan hallituksen puheenjohtaja Timo Elomaa .

– Se menettää arvonsa, jos se roudataan jostain toiselta puolelta maailmaa, eikä tiedetä millaisissa oloissa se on tuotettu.

Niemen mukaan myös kumppanuusmaatalouskokeilut ovat yleistyneet Suomessa. Sellaisia ovat Elomaan edustaman Oma maan lisäksi muun muassa Herttoniemen ruokaosuuskunta, Espoossa toimiva Min äppelträd ja Pohjanmaalta liikkeelle lähtenyt REKO-malli.

– Facebookissa toimivia REKO-lähiruokarenkaita on jo 40 ja jäsenmäärä yli 20 000, Niemi kertoo.

Elomaa uskoo, että trendiin vaikuttavat ruokaskandaalit.

– Monia mietityttää ruuan turvallisuus. Pitkiin ruokaketjuihin liittyy myös paljon inhimillistä kärsimystä ja rikollisuutta, hän sanoo.

– Meidän ruokaketju on 30 kilometriä. Siihen ei paljon huijausta mahdu. Tilalle voi mennä katsomaan, miten ruoka tuotetaan.

Oma maa perustettiin alun perin vuonna 2009 ruuantuottajien osuuskunnaksi. Eri vaiheiden myötä Oma maa muuttui vuosi sitten tuottaja- ja ruokajäsenten yhdessä hallinnoimaksi osuuskunnaksi.

– Ruokajäseneksi pääsee käytännössä kuka tahansa, riittää kun maksaa osuusmaksun, Elomaa kertoo.

– Tuottajajäseneksi pääsy vaatii enemmän aktiivisuutta ja halua osallistua tilan töihin.

Ruoka tuotetaan Lassilan tilalla Tuusulassa.

Ruokapiiriläiset tilaavat yhdessä ruokaa eri tiloilta. Oma maan kumppanuusmaataloushankkeessa taas tehdään yhteistyötä yhden tuottajan kanssa.

Osuuskunnan jäsenet sitoutuvat kerralla ostamaan koko satokauden tuotannon. Näin tuottaja pystyy tekemään viljelyssä tarvittavia investointeja.

Timo Elomaa ja puoliso Veera Aaltonen ovat Oma maan tuottajajäseniä. He viettävät kesäisin paljon aikaa Lassilan tilalla maatöissä.

Se on Aaltosen mukaan muuttanut suhtautumista ruokaan.

– Ihmiset ovat niin vieraantuneita ruuantuotannosta. Kun on itse mukana viljelemässä, oppii arvostamaan ruokaa, hän sanoo.

– Meillä ei mene enää ruokaa roskiin. Olemme oppineet käyttämään koko kasvin. Olen nykyään ihan hulluna naatteihin.

Pariskunta kokee tehotuotannon ongelmiin puuttumisen taisteluna tuulimyllyjä vastaan.

– Tämä on ihanan konkreettista, he toteavat.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Kommentit (1)

Kommentit

Täydelliseen

Täydelliseen lähiruokaomavaraisuuteen perhekohtaisesti on mahdollista päästä mutta se vaatii melkoisia ponnisteluja ja paljon ajankäyttöä. Jos se on harrastus, niin ei se tietenkään silloin haittaa. Kuvassa vasemmalla olevan kaltaisista avokadoista voi tosin joutua luopumaan.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu