Puheenaihe

Karu tieto sijoitetuista lapsista: jäävät ilman koulutusta

Kodin ulkopuolelle sijoitetusta lapsista vain alle puolet suorittaa joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Tämä selviää tuoreesta tutkimuksesta, jossa tutkijat Suomesta, Ruotsista ja Tanskasta tarkastelivat kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.

Useimmat kodin ulkopuolelle sijoitetut lapset jäävät vaille toisen asteen tutkintoa Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa.

Arkisto / Päivi Tuovinen

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tuoreessa tutkimuksessa seurattiin 23 vuoden ikään saakka kaikkia vuonna 1987 syntyneitä suomalaisia, ruotsalaisia ja tanskalaisia. Tulokset korostavat, että huoli lastensuojelun asiakkaiden kouluttautumisesta on yhtäläinen niin Suomessa kuin muissakin Pohjoismaissa. Suomesta tutkimukseen osallistuivat Helsingin yliopisto ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL).

Teini-ikäisinä sijoitettujen tilanne on huolestuttavin."

Kaikkein todennäköisimmin tutkinto jäi suorittamatta niiltä, jotka sijoitettiin kodin ulkopuolelle ensimmäisen kerran teini-iässä. Maasta riippuen heistä vain yksi neljästä tai yksi kolmesta suoritti joko ylioppilastutkinnon tai ammattikoulun. Ennen teini-ikää sijoitetut suorittivat tutkinnon jonkin verran useammin, mutta silti selvästi harvemmin kuin muut samanikäiset nuoret.

– Tulokset kertovat erityisesti teini-ikäisinä sijoitettujen vaikeasta tilanteesta myös siinä, että monilla heistä koulutus jää lyhyeksi, sanoo väitöskirjatutkija Antti Kääriälä Helsingin yliopistosta.

Lapsi voidaan sijoittaa kodin ulkopuolelle, jos muut lastensuojelutoimet eivät riitä turvaamaan lapsen terveyttä ja kehitystä kotioloissa. Tutkimushanketta johtaneen professori Heikki Hiilamon mukaan tulokset kertovat, kuinka tärkeää on tukea kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista.

– Tutkinnon puuttuminen vaikeuttaa dramaattisesti nuorten itsenäisen elämän aloittamista ja pärjäämistä aikuisena, Hiilamo huomauttaa.

Tulokset heikoimpia Tanskassa."

Tutkimuksen mukaan Tanskassa sijoitettuna olleiden koulutus jää matalaksi useammin kuin Suomessa ja Ruotsissa.

– Tämä saattaa olla seurausta tanskalaisesta ammattikoulusta, joka koostuu sekä koulussa suoritettavasta jaksosta että pakollisesta harjoittelusta, Kääriälä kertoo.

Pohjoismaisten koulujärjestelmien eroja on tutkittu aiemmin koko väestön tasolla. Näiden tutkimusten mukaan Suomen ja Ruotsin koulupohjainen ammattikoulu johtaa todennäköisemmin ammattitutkintoon kuin tanskalainen harjoittelua sisältävä järjestelmä.

THL:n kohorttitutkimuksesta vastaava erikoistutkija Tiina Ristikari kertoo, että kyseessä on maailmanlaajuisesti ensimmäinen tutkimus, joka vertailee kodin ulkopuolelle sijoitettujen lasten kouluttautumista eri maissa kokonaisia ikäluokkia tarkastelemalla.

– Tutkimus tarkentaa aiempaa tietämystä siitä, kuinka laaja ongelma sijoitettuna olleiden lasten vähäinen koulutus on, Ristikari sanoo.

Tutkimusta rahoittivat Otto A. Malmin lahjoitusrahasto, Jenny ja Antti Wihurin rahasto sekä Suomen akatemia.

Lähde:

Antti Kääriälä, Marie Berlin, Mette Lausten, Heikki Hiilamo, Tiina Ristikari, Early school leaving by children in care: A comparative study of three Nordic countries, Children and Youth Services Review. Available online 6 June 2018, ISSN 0190-7409.

Kommentit (3)

Kommentit

Tämä on tiedetty jo vuosia

Tämä on tiedetty jo vuosia sitten,ja se mitä seurauksia oli keskustan ja kokoomuksen sekä sdp:n huostabisneksen ottamisella perheiden lainmukaisten tukien ja tukitoimien tilalle.Hallituksen tahtotilasta johtuen lastensuojelusta tehtiin HUOSTABISNESTÄ jota hallituksen isokenkäisten suojeluksessa jatketaan edelleen.Tuhansien perheiden oikeuksia rikotaan j amielivaltaan perustuva "lastensuojelu"hankkii asiakaskuntaa laitoksiin ja sijais-ynm.ammatillisiin perhekoteihin jne.joiden suojelija on huostakertoimen lakiin ajanut keskustan naiskansanedustaja.Se ettei julkisuudessa perheiden ääni kuulu ja laittomien huostien ynm.lasten ja nuorten itsemurhien luvut jne.näy eikä kulu,johtuu siitä että bisnes ja sen seuraukset ovat VALVOMATONTA aluetta ja näitä suojelee omat lakimiehet ja verkostot mm.paljon mainostettu pelastakaa lapset ry ja sadat muut perheiden parissa elantonsa kiskovat kaikenkarvaiset firmat. Monet kunnat eivät anna lainmukaiis atukia perheille koska ovat ne lakkauttaneet.Porvoossakin oli aikanaan ellei vieläkin oikein sossumafia jonka inoa tehtävä oli vainota es.pienperheitä tai perheitä joiden naama ei miellyttänyt sos.viranomaista ja meni sukset ristiin.Toivottavasti ne vanhat duunarit on potkittu pois tai ammattitaitoiset palkattu tilalle. Kun suomessa on yli 50 % epä päteviä sosiaaliviranomaisia lastensuojelussa kertokaapa ja miettikääpä ihan aivoilann emiten ihmeessä voi pakkohuostaamiset ja huostamiset ylipäätään olla lainmukaisesti tehtyjä,kun nämä toimivat DDR tapaan sekä syyttäjinä että tutkijoina(omat materiaalit ja omatkirjaukset joihin ei vaadita faktaa)ja TUOMAREINA.

Läheltä seuranneena komppaan

Läheltä seuranneena komppaan tutkimusta. Mitä nuorempana sijoitetaan tavalliseen sijaisperheeseen, sitä paremmin lapsi pärjää koulussa ja jatko-opinnoissa. Kun huostaanotto jää teini-ikään, lapsi yleensä oireilee jo vahvasti ja siksi sijoituspaikka on valitettavan usein ammatillinen perhekoti tai laitos; tällöin koulu ei ehkä maistu ja opinnot tyssää peruskouluun. On ollut ilo seurata läheltä pieninä lapsina tavalliseen sijaisperheeseen sijoitettuja, jotka ovat tanssineet vanhojen tanssinsa, painaneet ansaitun valkolakinsa päähänsä ja löytäneet oman polkunsa yliopistojen ja korkeakoulujen kautta työelämään.

Toisaalta heistä voi tulla

Toisaalta heistä voi tulla räppäreitä ja yrittäjiä ei koulutus takaa aina hyvää elämää. Kaikki minun ikäiset kaverit 50+ menettäneet työnsä ja ovat joko, työttömänä tai paska hommissa vaikka koulutusta.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu