Harva kansanedustaja uskoo 670 000 sähköauton tuloon – "Näitä raportteja ei pidä ottaa kirjaimellisesti"

Liikennepäästöjen poistamiseen tähtäävät esitykset uusien bensa- ja dieselhenkilöautojen myynnin lopettamisesta vuonna 2045 saavat liikenneasioihin perehtyneiltä kansanedustajilta ristiriitaisen vastaanoton. Ainoastaan vihreät ja vasemmistoliitto haluavat kiirehtiä henkilöautojen sähköistämistä.

Vihreiden Jyrki Kasvin mukaan nyt on pakko olla kunnianhimoinen. Hän sanoo, että jos 20 vuotta sitten olisi kuunneltu asiantuntijoiden varoituksia ja ryhdytty toimiin, meillä olisi varaa vähän vähempään kunnianhimoisuuteen.

– Mutta nyt ei ole varaa. Nyt puhutaan ihan siitä, säilyykö yhteiskunta kasassa 2050-luvulla ja vuosisadan loppupuolella, Kasvi sanoo.

Jos jonkinlainen yksityisautoilu halutaan säilyttää, sähköautot ovat Kasvin mukaan ainoa sopiva teknologia.

Vasemmistoliiton Kari Uotila muistuttaa, että asiantuntijatyöryhmän haastavana tehtävänä oli miettiä sitä, miten yhdessä asetettuihin päästöjen vähennystavoitteisiin päästään. Siksi oli odotettavissa radikaaleja ehdotuksia.

– Toinen kysymys on se, miten ne pystytään poliittisella puolella käytännössä toteuttamaan. Jos niitä ei toteuteta liikenteessä, tehdäänkö enemmän maatalouden tai rakentamisen puolella? Jos taakanjako on se, mistä yhdessä on päätetty, silloin liikenteestä on löydyttävä päästövähennykset, Uotila sanoo.

Uotilan mukaan liikenteen sähköistämisen edistäminen vaatii paljon rahaa, ja siinä tarvitaan sekä keppiä että porkkanaa. Raskaan liikenteen siirtyminen sähköön on lähes mahdotonta tällä aikavälillä, mutta henkilöautoliikenteessä se on mahdollista.

Keskustan Markku Pakkanen pitää henkilöautojen sähköistämistavoitetta epärealistisena, koska se tarkoittaisi 60 000 uuden sähköauton ostamista vuodessa. Hänestä on kohtuutonta, jos tavoitetta lähdetään tukemaan veroeduilla, koska tuki kohdistuisi hyväosaisille. Myös vanhojen autojen omistajat olisi pidettävä kyydissä mukana, ja se tapahtuu polttoaineen sekoitevelvoitteen kautta.

– On hyvä, että ollaan lennokkaita ja tavoitteet ovat korkealla, mutta näitä raportteja ei pidä ottaa kirjaimellisesti, Jukka Kopra (kok.) sanoo.

Kopran mukaan Suomi voi hillitä ilmastonmuutosta parhaiten tekemällä hyviä keksintöjä ja innovaatioita, joita levitetään koko maailmalle.

– Olemme siten kokoamme suurempi. Jotta tässä työssä onnistutaan, kilpailukyvyn pitää olla kunnossa ja yksi osa sitä on se, että liikkuminen on helppoa ja järkevän hintaista kaikille. Liikenteen rampauttaminen on väärä tapa toimia.

Kopran mukaan sähköautojen lisääminen ei ole ”meidän käsissä”. Jos sähköautoteknologia ei tule tavallisten ihmisen ulottuville, se on jatkossakin varakkaamman väen kulkuvälineenä.

Kopra ja Pakkanen torjuvat ehdotukset nopeuttaa liikenteen sähköistämistä polttoaineverojen nostolla, koska se haittaa ihmisten liikkumista. Harvaan asutussa maassa liikkumisesta ei saa rangaista.

SDP:n Harry Wallin muistuttaa, että eduskunta on hyväksynyt yksimielisesti sen, että liikenteen päästöt Suomessa puolitetaan vuoteen 2030 mennessä. Puolet tästä toteutuu sillä, että polttoaineiden sekoitevelvoite nousee 30 prosenttiin. Toinen puolikas vaatii monia toimenpiteitä, joista Wallin mainitsee joukkoliikenteen sähköistämisen sekä polttomoottoriautojen muuttamisen kaasuautoiksi.

– Henkilöautojen muuttaminen sähköiseksi ei ole realistista, Wallin sanoo ja perustelee tätä autojen korkealla hinnalla, akkujen lyhyellä kestolla ja latauspisteiden vaatimattomalla määrällä.

Kristillisdemokraattien Antero Laukkanen kehuu raporttia mutta sanoo, että se on jalat irti maasta. Sen hintalappu on niin valtava, että valtiovarainministeriö jätti siihen eriävän mielipiteen.

– Näin nopeassa aikataulussa tapahtuva muutos ei ole mahdollinen, eikä autoteollisuuskaan pysty siihen vastaamaan, Laukkanen sanoo ja kysyy, miten sähkö tuotetaan.

Perussuomalaisten puoluehallitus pitää esityksiä kohtuuttomina autoilijoiden kurittamisena. Toimi Kankaanniemi (ps.) leimaa esityksen utopistiseksi. Se kasvattaisi kaupungeissa ja maaseudulla asuvien ihmisten eriarvoisuutta ja köyhempi kansanosa kärsisi.