Puheenaihe

Miksi koululaisten arvosanat heikentyvät? Kokenut opettaja kertoo syyt – "Osa kollegoista viettää unettomia öitä"

Antti Karetie on opettanut Viertolan koulun Jokirannan opetuspisteessä viiden vuoden ajan. Elokuussa hän astuu rehtorin sijaisuuteen Rekolan koulussa.

Marika Lumme

Vanhempien rooli lasten koulumenestyksessä on merkittävä. Tämän on nähnyt 15 vuoden uran aikana vantaalaisopettaja Antti Karetie.

– Kutosen ja seiskan oppilaat voivat monesti pienellä buustauksella nostaa helposti numeroita ylöspäin. Ilman tukea numerot tosin myös helposti laskevat, Karetie sanoo.

Hän kannustaa kaikki perheitä sopimaan ajan, milloin läksyt tehdään. Se tuo rutiinia läksypuuhiin. Vanhempien hän toivoo katsovan läksyt läpi, myös yläkoululaisilta.

– Kiinnostus tuo lapselle tunteen, että hänestä välitetään ja että koulutyö on tärkeää.

Vanhemman välittäminen ja läsnäolo ovat Karetien mukaan ensiarvoisen tärkeitä, eikä koulu voi niitä korvata.

– Monesti kuulee, että vanhemmat tuntevat läksyjen tarkistamisen ja auttamisen kuormittavana. Moni ihmettelee, että pitääkö lapselle vielä lukeakin. Näiden asioiden pitäisi olla itsestään selvää, hän sanoo.

Karetie painottaa, että suurin osa perheistä tukee lastaan koulunkäynnissä hienosti.

Uusimman oppimaan oppimisen arvioinnin tulosten mukaan peruskoululaisten taidot ovat heikentyneet Vantaalla.

Esimerkiksi luetun ymmärtäminen on heikentynyt vuodesta 2016 kaikilla tutkituilla luokka-asteilla eli 3.-, 6.- ja 9.-luokkalaisilla.

Tulokset eivät ole Karetielle yllätys. Hän tietää, että syitä taustalla ovat muun muassa yhteiskunnan monikulttuuristuminen ja luokat, joissa erilaista tukea tarvitsevat oppilaat ovat kaikki samassa. Hän kokee, että lasten kotiolot ovat kuitenkin vähintään yhtä vaikuttavana tekijänä.

– Pahoinvoivien perheiden määrä on suuri. Ja tässä joukossa on myös aivan kantasuomalaisia perheitä, hän korostaa.

Pahoinvointi näkyy Karetien mukaan koulun arjessa niin lasten kuin vanhempien käyttäytymisessä. Karetie on Vantaan OAJ:n puheenjohtaja ja kuulee koulukentän haasteista laajasti.

– Välillä kollegat tuskailevat, kun joutuvat painimaan kotien kanssa, joissa saatetaan esimerkiksi vähätellä lapsen käytöksen pulmia. Osa perheistä ei puolestaan reagoi opettajan yhteydenottoihin millään tavalla, hän sanoo.

Karetie toivoo vanhemmilta luottamusta opettajien työtä kohtaan.

– Osa opettajista viettää unettomia öitä kodeista tulevien ikävien, jopa asiattomien, viestien vuoksi. Olisi myös tärkeää, että opettajaa ei arvostella kotona lapsen kuulleen, koska sen jälkeen opettajan auktoriteetti on mennyttä, hän sanoo.

Karetien mielestä olisi hyvä, että opettajan laittamat Wilma-merkinnät käytäisiin lapsen kanssa läpi.

– On tärkeää, että vanhemmat reagoivat koulusta tuleviin viesteihin. Jos lapsi oppii, ettei merkinnöistä seuraa mitään, hän kokee teot oikeutetuiksi.

Positiivisten Wilma-merkintöjen välittäminen on yhtä tärkeää.

– Tämä on asia, jossa monen opettajan on mahdollisuus petrata toimintaansa. Positiiviset viestit ovat tärkeitä oppilaille ja myös vanhemmille, Karetie tietää.

Kuilu oppilaiden osaamisen välillä kasvaa. Karetie sanoo, että osalle oppilaista tehtävät ovat todella helppoja. Ilmiö on sama kuin esimerkiksi liikunnassa. Osa lapsista liikkuu valtavasti, osa ei ollenkaan.

– Ennen liikuttiin liikunnan ilosta. Nykyään, jos laji ei miellytä, ei tehdä yhtään mitään.

Koulu alkaa

Opettajalta vaaditaan venymistä

Vantaalla on käytössä lähikouluperiaate, jonka mukaisesti kaikki oppilaat pyritään sijoittamaan kodin lähellä oleviin kouluihin. Erityistä tukea tarvitsevat oppilaat opiskelevat lähtökohtaisesti tavallisilla luokilla.

Vantaan OAJ:n puheenjohtaja Antti Karetie ei haluaisi purkaa lähikoulu-järjestelmää, mutta huomauttaa, että oppilaiden pitäisi saada tukea enemmän.

Karetien mukaan luokassa jopa puolet oppilaista saattaa tarvita enemmän tukea.

Yhden opettajan aika ei riitä antamaan tukea kaikille. Luokkiin tarvitaan enemmän aikuisia tai lisää pienryhmiä.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Lisää aiheesta

Psykologi neuvoo: Näin autat, jos lapsi jännittää kouluun menoa – "Jännitystä voi ohjailla"4.8.2019 07.55
Etla: Suomen koulutustason lasku uhkaa jo talouskasvua – "70-luvun lopulla syntyneet uhkaavat jäädä korkeimmin koulutetuiksi"25.7.2019 14.34

Kommentit (2)

Kommentit

Kumma juttu,että ainakun on

Kumma juttu,että ainakun on tehty juttu turvapaikanhakijoista,niin ne on ollut niin kovia oppimaan,että käyneet peruskoulun vuodessa,kauppikset puolessa ja nyt vielä lääkikset samaan syssyyn.

Kuutosen ja seiskan oppilaat

Kuutosen ja seiskan oppilaat eivät todellakaan voi enää pikku buustauksella nostella arvosanojaan, koska näiden osaamisen taso on nyky järjestelmässä siellä vitosen pinnassa jos ei allekin. Peruskoulujen arvosanat ovat tuskin enää mitenkään vertailukelpoisia alueellisesti saati valtakunnallisesti. Suomessa oli hyvä koulujärjestelmä mutta se on hukattu kokonaan. Suomi on pudonnut PISA-kelkasta. Kun Suomi loisti PISA-tuloksissa 2000 luvun alussa olivat oppilaat käyneet koulunsa viime vuosituhannella jolloin koulujärjestelmässä ei ollut ongelmia. Nyt jostain säästösyistä haluttiin ajaa ala erityisopetus ja tuoda erityisoppilaat luokkiin tasa-arvon nimissä. Vieraista kulttuureista on tullut oppilaita. Näiden poikien on mahdotonta ottaa neuvoja naisilta käskyistä puhumattakaan ja Suomessa on opettajakunta on kehittyneen maailman naisistuneinta. Suomessa on jätetty vähäiselle uutisoinnille että jo viisi vuotta Euroopassa paras PISA maa on Viro ja maailman tasollakin se on kolmas, edellään vain Singapore ja Japani. Kaikki maita johon ei ole juuri suuntautunut maahanmuuttoa muslimimaista.

Etusivulla nyt

Uusimmat: Puheenaihe

Luetuimmat

Uusimmat

Uusimmat: Urheilu