Mainos: Helsingin kaupunki

Annantalon taideneuvolat ovat Helsingin lahja kaupunkilaisille – Ja ketään ei varmasti pistetä

Mainos | Puberteetti-ikään ehtinyt Annantalon taideneuvola aloitti toimintansa 12 vuotta sitten, kun kuvataideopettaja Erja Mehto tajusi, että kotona tehtävälle taidekasvatukselle on kova kysyntä. Mistä materiaaleja, mistä ohjausta?

- Koti on lapsen ensimmäinen taidekasvatuksen paikka. Mitä pienempi lapsi on, sitä vahvempia taiteesta saadut kokemukset ovat. Ne jäävät elämään läpi koko elämän.

Silloin Mehdolla välähti, tarvitaan taideneuvola! Aluksi nimi mietitytti, sillä yhteistyö lasten terveydenhuoltopalveluihin ei varsinaisesti ollut mielessä.

- Sittemmin olemme huomanneet, että tämä nimi on innostanut ympäri maata. Uskaltaisin kuitenkin sanoa, että ensimmäinen taideneuvola on lähtenyt meiltä, Mehto hymyilee.

Taidekasvattaja Anne Rossi-Horto muistaa nimitykseen liittyvän kommentin eräältä hiljattaiselta lapsivieraalta: ”Äiti, täällä on semmoinen neuvola, missä mua ei pistetä!”

Ei-pistämisen lisäksi oleellinen osa taideneuvolaa on, että taidekokemukset ovat osallistuvan lapsen ja aikuisen yhteisiä ja täysin maksuttomia. Erityisen tärkeää on, että kynnys Annantalolle on matala.

- Alaikäraja meillä on kolme vuotta, ja oletettavasti tämä on monelle ensimmäinen harrastus. Tehtävät voivat olla haastavampia, mutta 3-vuotias voi harjoitella aikuisen kanssa vaikka vasaran käyttöä, mikä ei olisi mahdollista, jos lapsi tulisi yksin, sanoo Rossi-Horto.

Annantalolla käy lasten kanssa myös paljon isovanhempia tai muita sukulaisia. Helsingin sydämessä Kampissa sijaitseva historiallinen rakennus toimi alun perin kansakouluna. Lasten ja nuorten taidekeskuksena se on toiminut vuodesta 1987 lähtien. Annantalon omalla, idyllisellä tontilla on muun muassa viime kesinä ollut yhteisöpuutarha.

- Lapsille paikka on myös jännittävä historiakokemus. Opetustiloissa on paljon valoa, ja huoneet ovat korkeat, kuvailee Annantalolla yli kolmekymmentä vuotta työskennellyt Mehto.

Yhdessä aikuisen kanssa

Annantalon taideneuvolat levittäytyvät tänä syksynä päämajan lisäksi aluetaloihin eli Maunula-taloon, Kanneltaloon, Malmitaloon ja Stoaan. Maksuttomissa taideneuvoloissa lapset tekevät ja kokevat taidetta yhdessä aikuistensa kanssa. Tällä hetkellä koronan takia ilmoittautuminen tulee tehdä etukäteen niin Annantalolla kuin aluetaloissakin. Luvassa on muun muassa käärmediscoa ja runoteatteria.

Vaikka osallistuvan lapsen ikäsuositus on 3 5 vuotta, taideneuvolan tunnelmaa saavat tulla aistimaan myös vauvat ja taaperot. Katso koko syksyn ohjelma ja ilmoittaudu mukaan kunkin kulttuurikeskuksen omilta sivuilta.

Annantalon ovista kulkee vuosittain valtava määrä alakoululaisten ryhmiä, ja tavoitteena onkin, että jokainen helsinkiläinen kävisi Annantalolla vähintään kerran elämänsä aikana.

- Emme ole osa taiteen perusopetusta, vaan vapaampi alusta, Mehto ja Rossi-Horto korostavat.

Talo sisältää huikean määrän mahdollisuuksia erilaisiin taidekokemuksiin. Omasta takaa on esimerkiksi tanssisali, valokuvaus- ja musiikkistudio sekä grafiikan luokka.

Entisessä kansakoulussa tehdään lisäksi muun muassa sarjakuvia, nukketeatteria, sana- ja tekstiilitaidetta. Olisi ehkä helpompi luetella, mitkä taiteenlajit eivät ole mukana Annantalon kattavassa valikoimassa! Tarjolla on myös harrastustoimintaa iltaisin, joka on maksullista. Iltaisin on kuitenkin myös maksutonta Tehdään taidejuttuja -toimintaa 7¬-10-vuotiaille, jossa työskennellään myöskin oman aikuisen kanssa.

Muistijäljet taiteesta kehittyvät läpi elämän

Kaikkiaan yli 40 opettajan voimin Annantalossa käy päivittäin valtava luomisvimma. Pelkästään erilaisia taideneuvoloita toteutetaan vuosittain noin 30. Tämän lisäksi myös talon näyttelyihin voi liittyä työpajoja. Oleellinen osa toimintaa on, että yhdessä luotu taide voi myös jäädä joskus elämään talon näyttelytiloihin. Niinpä ensin saatetaan valmistaa taideprojektina valtava paperitiikerin luolasto, jonne muutkin kuin projektissa mukana olleet lapset sitten mahtuvat itsekin seikkailemaan.

Koska kierrätys ja kestävä kehitys ovat Annantalolle tärkeitä periaatteita, edellä mainittu luolasto syntyi lahjoituksena arkkitehti- ja suunnittelutoimistoilta saadusta luonnospaperista, jonka digiaika oli jo syrjäyttänyt.

Taideneuvolan perinteisiin kuuluvat myös asiantuntijavieraat monilta eri aloilta. Konteksti pyritään pitämään taiteessa, mutta mukaan mahtuu sen varjolla kaikenlaista ja vieraita kokeista lääkäreihin.

- Perinteistä rajaa rikotaan tietoisesti. Todellinen hitti oli kaksi lapsitaikuria, Mehto kertoo.

Rossi-Horto muistuttaa, että vanhemman ei tarvitse olla taiteen maisteri luodakseen lapselleen taide-elämyksiä. Taidehistoriaakin voi huomaamatta ujuttaa 3-vuotiaalle.

Lapsi saattaa kohdata saman taiteen merkkiteoksen tai vaikkapa klassikkosadun elämänsä myöhemmissä vaiheissa uudestaan ja uudestaan, jolloin sen merkitykset avautuvat aina eri tavalla. Pääasia on, että suhteen taiteeseen laittaa alulle.

- Se suhde kantaa parhaimmillaan koko elämän, ja aivoissa rakentuu siltoja niiden muistojen välille, mitä lapsena on tehnyt, Rossi-Horto sanoo.

- Olemme meillä vierailleilta vanhemmilta saaneet kuulla, että heidän lastensa luova ongelmanratkaisukyky on parantunut, ja lapset ovat saaneet rohkeutta tarttua toimeen, oli materiaali mikä tahansa.

Uusia opettajia taitavaan porukkaan

Tänä syksynä tähän taideneuvolajengiin hypännyt mukaan kaksi uutta opettajaa, kuvataitelija Elina Rantasuo ja nukketeatteritaiteilija Mila Nirhamo, jotka vetävät taideneuvoloita pääosin aluetaloissa mutta myös Annantalolla.

- Elina on mediataituri, joka on johdattanut lapset esimerkiksi sienien maailmaan mediataiteen avulla, Rossi-Horto kertoo.

Rantasuon opastuksessa katsottiin video, jossa sienet kasvavat nopeutettuna, ja tästä inspiroituneena tehtiin muovailuvahasta omia sieniä, jotka puolestaan päätyivät upeaan videoinstallaatioon. Osallistuneet perheet saivat sitten videon itselleen omaksi.

Yhdessä tehdyistä, hienoista lopputuloksista innostuvat yleensä vanhemmatkin, mikä vahvistaa lapsen kokemusta entisestään.

- Se on tosi iso, kantava juttu, kun oma aikuinen innostuu, Mehto sanoo.

Annantalolla käy paljon vakiovierailijoita, mikä johtaa joskus myös siihen, että entuudestaan tuntemattomat perheet ystävystyvät ja alkavat tavata toisiaan myös talon ulkopuolella.

Yksi taideneuvolaan liittyviä kivoimpia menestystarinoita on seniori-ikäisten vapaaehtoisten ryhmä Äly vapaa, joka suunnittelee kerran vuodessa tapahtuvan teemallisen taidetyöpajapäivän. Sunnuntaina 17.10. järjestettävä Puuta päin muuttaa Annantalon taiteen rakennustyömaaksi. Työpajassa leikki ja taide lyövät iloisesti kättä keskenään, ja lopputulos sekä riemastuttaa että pohdituttaa.

Ilmaisia reseptejä taidekasvatukseen kotioloissa

Annantalon nettisivuilta voi ilmaiseksi ladata pdf-muodossa kirjan, joka sisältää eräänlaisen reseptikokoelman taideneuvolan tehtävistä helposti kotiin siirrettävässä muodossa. Vaikka Annantalolla on paljon tilaa tehdä sotkuisiakin juttuja, monet jutut onnistuvat myös kotona vähän pienemmässä mittakaavassa.

Kirjasta löytyy myös osio, josta löytyy vinkkejä lapsiperheiden retkiin Helsingissä. Retkiin on liitetty matalalla kynnyksellä esimerkiksi julkisia taideteoksia ja pieniä, maksuttomia museoita. Taidekasvattaja Rossi-Horto vakuuttaa retkien onnistuvan keneltä tahansa, sillä hän on ne itsekin kenttätestannut 3-viikkoisen vauvan ja kahden vanhemman lapsensa kanssa.

Löytyypä kirjasta ruokaohjeitakin, jossa jokaisessa on teemana tunnettuun taideteokseen yhdistetty väri. Esimerkiksi porkkanakeitto on paritettu Lotta Määttäsen virkkaaman Itkevän kantarellin kanssa.