Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Taloyhtiö kutisti lämmityskulunsa energiaremontin avulla

Helsinkiläinen taloyhtiö onnistui puolittamaan lämmityslaskunsa energiaremontin avulla. Tämä oli mahdollista, kun talossa otettiin käyttöön maalämpö, aurinkopaneelit ja poistoilman lämmöntalteenotto.

Mainos | Lauttasaaressa sijaitseva taloyhtiö Katajaharjuntie 15 päätti toteuttaa rakennukseensa energiaremontin, kun talon lämmitysjärjestelmän peruskorjaus alkoi tulla ajankohtaiseksi.

Vuonna 1969 rakennettu, 24-asuntoinen talo oli alun perin lämmennyt öljyllä ja myöhemmin kaukolämmöllä. Kolmisen vuotta sitten taloyhtiön hallitus ryhtyi miettimään, mikä olisi seuraava askel talotekniikan päivittämisessä rahaa ja ympäristöä säästäväksi.

"Ei hallituksellamme ollut syvällistä ymmärrystä siitä, miten talo lämpiää tai ilma vaihtuu”, taloyhtiön puheenjohtaja Vesa Tarvainen kertoo lähtötilanteesta.

Sittemmin on ehtinyt tapahtua paljon: taloyhtiö on luopunut kaukolämmöstä ja uudistanut kauttaaltaan lämmitysjärjestelmänsä. Tämän seurauksena taloyhtiön vuotuinen energialasku on pienentynyt jopa 65 %.

Tarvainen esittelee katolla taloyhtiön uutta energiareseptiä: uudet lämmöntalteenottokoneet nappaavat poistoilmasta talteen hukkalämmön, ja aurinkopaneelit tuottavat sähköä maalämpölaitteiston pyörittämiseen. Lämmitysjärjestelmä on optimoitu tuottamaan lämpöä silloin, kun tarvitaan.

”Kesällä aurinkosähköä on riittänyt asukkaillekin. Järjestelmä toimii ja tuottaa hyvin”, Vesa Tarvainen kertoo.

Miten lauttasaarelaisyhtiö onnistui energiaremontissaan?

”Energiaeksperttikurssi oli hyvä startti remontille”, Tarvainen vinkkaa. Ennen remonttiin ryhtymistä hän päätti hankkia pohjatietoja HSY:n järjestämältä ilmaiskurssilta, joka antoi kattavan käsityksen lämmitykseen vaikuttavista asioista.

Kurssituksen jälkeen taloyhtiön hallitus hankki remontista alustavat tarjoukset ja vertaili niiden kustannuksia järjestelmän koko elinkaaren ajalta. Tältä pohjalta uudeksi lämmitysratkaisuksi valittiin poistoilman lämmöntalteenoton ja maalämmön yhdistelmä.

Kun perussivistys oli hankittu, ei hankkeen puuhamies kokenut energiaremonttia vaikeana: ”Yllättävän selkeä hanke tämä on ollut.”

Hyvin valmisteltu uudistus oli helppo esitellä yhtiökokoukselle, ja jo vuoden päästä tontilla porattiin energiakaivoja. Laadun varmistamiseksi taloyhtiö palkkasi remontille oman valvojan, joka tarkasti tekniikan ja laati muistiot.

Lopulta asukkaat eivät talon irtautumista kaukolämpöverkosta edes huomanneet, Tarvainen kertoo.

Kuinka kannattava remontti on ollut?

Tarvainen kertoo, että vaikka remontti ei ollut halpa, siitä ei aiheutunut osakkaille ylimääräisiä kuluja, koska ostetun energian tarve romahti uudistuksen jälkeen.

”Yhtiömme otti remonttia varten pankista tavallisen lainan, jota lyhennetään hoitovastikkeilla. Otimme sellaisen lainan, että vastike pysyi entisellään.”

Alustavissa laskelmissa remonttilainan takaisinmaksuaika oli 15 vuotta. Taloyhtiö sai kuitenkin ARA:lta tuntuvan energia-avustuksen, jonka ansiosta osakkaat pääsevät nauttimaan säästöistä jo paljon ennakoitua nopeammin.

Nykytilanne energiamarkkinoilla aiheuttaa epävarmuuksia myös maalämmöstä nauttivalle yhtiölle, kertoo Tarvainen. Kun energiaa ostetaan taloyhtiöön vähemmän, hintavaihteluiden vaikutus on kuitenkin pienempi.

”Kokonaisuuteen liittyvät myös ikkuna-, julkisivu- ja parvekeremontit, jotka osaltaan olivat parantaneet taloyhtiön energian hallintaa jo aiemmin”, Tarvainen taustoittaa.

Haluatko selvittää, millainen energiaremontti olisi hyödyllinen sinun taloyhtiössäsi? Lue lisää: Hel.fi/energiaremontti