Humak seuraa yleistyvää trendiä, jossa digiympäristössä tapahtuvasta oppimisesta on muodostunut uusi normaali. Kevään yhteishaussa Humakin koulutukset muuttuvat pääosin joko monimuoto-opinnoiksi tai kokonaan digitaalisiksi opintokokonaisuuksiksi. Syksyllä alkavien koulutusten päiväopinnoista valtaosa siis muuttuu monimuotoiseksi eikä kampuksilla olla enää viikoittain. Muutoksen kokee myös Humakin yhteisöpedagogikampus, joka syksystä alkaen on Helsingissä Haagassa. Kulttuurituotannon kampus pääkaupunkiseudulla sijaitsee Kauniaisissa.
Mainos | – Verkossa opiskelu antaa vapauksia, kun kursseja voi suorittaa omaan tahtiin ja täysin paikasta riippumatta kotona töiden ohella tai halutessaan vaikka ulkomailta käsin.
Kolmekymppinen Maisa Tamminen valitsi opiskelumuodoksi verkossa opiskelun juuri sen joustavuudesta innostuneena. Hän suorittaa kulttuurituotannon opintoja vanhempainvapaalta käsin. Kulttuurituotannon opinnot voi Humakissa monen muun opintokokonaisuuden tavoin suorittaa lähiopintoina, monimuotototeutuksena tai kokonaan verkossa.
– Esikoistyttäreni syntyi viime vuoden toukokuussa, minkä jälkeen pidin opiskelusta joustavasti puolen vuoden tauon. Palasin taas nyt alkuvuodesta innoissani opintojen pariin, Tamminen kuvailee.
Tuore vanhempi on vahvasti mukana myös työelämässä ja on suorittanut esimerkiksi opintoihinsa kuuluvia työelämäharjoitteluja paikoissa, joissa oikeastikin haluaisi työskennellä.
– Opinnot Humakissa ovat olleet hyvin käytännönläheisiä. Vaikka kurssit suoritetaan verkossa, ei niiden parissa puurreta yksin kotona. Asioihin tutustutaan myös käytännössä, esimerkiksi kulttuuritapahtumissa paikan päällä.
Verkko-opiskelu vaatii itseohjautuvuutta
Monimuotoisena tai kokonaan verkossa tehtävät opinnot edellyttävät itsenäisen luonteensa vuoksi opiskelijoilta enemmän itseohjautuvuutta. Tamminen uskoo verkko-opintojen soveltuvan miltei jokaiselle, mutta silti opiskelua helpottaa oikea asenne.
– Verkko-opiskelu on hyvin itsenäistä. On selvää, että motivaatio ja kiinnostus aiheeseen siivittävät opintojen etenemistä, Tamminen sanoo.
Opintojen alussa Tammiselle haastavinta oli ajanhallinta – se, miten opiskelun saa sovitettua töiden ja muun elämän oheen.
– Lähiopetuksessa on selkeää, milloin koulupäivä alkaa ja milloin loppuu. Verkko-opinnoissa tarvitaan enemmän oman itsensä ohjaamista, mutta kyllä senkin oppii. Verkko-opiskelu kun toisaalta tuo mukanaan arkea huomattavasti helpottavia vapauksia.
Tammisen mukaan on myös tärkeää mahdollisimman varhaisessa vaiheessa tiedostaa oma oppimistyyli. Hänellä edellisistä opinnoista oli vierähtänyt jo tovi.
– Alussa tutustuimme omaan tyyliimme oppia. Huomasin, että minä esimerkiksi pystyn aamuisin paremmin keskittymään lukemiseen, kun taas myöhemmin iltapäivällä ja illalla olen toiminnallisempi. Opiskelemaankin näköjään oppii tekemällä.
Työharjoittelujaksot aina fyysisessä työympäristössä
Itsekurin merkitystä verkko-opinnoissa painottaa myös yhteisöpedagogiksi Humakissa opiskeleva 53-vuotias Christian Paatela. Paatela on alan vaihtaja, joka alun perin sai kipinän nuorisotyöhön poikansa jalkapalloharrastuksen kautta. Kaupallisella alalla uraa oli tuolloin takana 25 vuotta.
– Aiemmin suoritin nuoriso- ja yhteisöohjaajan perustutkinnon ja nykyiset verkossa suoritettavat opintoni aloitin kolme vuotta sitten. Itse olen ollut koko opintojeni ajan kokopäivätyössä ja opiskellut ohessa. Kyllähän tämä itsenäistä otetta ja sitoutumista vaatii.
Digiopinnoissa opiskelija voi suorittaa kaikki opintonsa verkossa, mutta 2020-luvun monimuoto-opetuksessa kampuksilla järjestettävät tiiviit intensiiviviikot vuorottelevat verkko-opetuksen, harjoitteluiden ja projektitöiden kanssa. Paatela itse ei ole nähnyt opettajiaan ja opiskelijakollegoitaan muutoin kuin verkon välityksellä.
– Jokaisella opiskelijalla on kuitenkin oma valmentajansa, jonka kanssa ollaan tiiviisti yhteydessä. Ja vaikka verkko-opinnot suoritetaan digitaalisilla alustoilla, opintoihin kuuluvat työharjoittelujaksot tehdään siinäkin aina fyysisessä työympäristössä.
Ajanhallinnan taito tärkeää
Verkossa opiskelua ja monimuoto-opintoja määrittää yksilöllisyys. Mikäli opiskelijalla on takanaan tutkintoon soveltuvaa työelämäkokemusta ja opintoja, voidaan aiemmin hankittua osaamista ahotoida osaksi suoritettavaa tutkintoa.
– Opinnollistamiseen eli vaihtoehtoiseen tapaan opiskella omalla työpaikalla tai vapaaehtoistyössä taas toivoisin kannustettavan kursseilla nykyistä enemmänkin. Opinnollistamisessa opintopisteitä saadaan opintojen aikaisen työssäkäynnin tuottaman osaamisen kautta, Paatela kertoo.
Paatela painottaa, että verkko-opiskelu vaatii tasapainoilua ja oikeanlaista asennetta muun arjen lomassa. Vaikka opiskelu on itsenäistä, tietyissä aikatauluissa on pysyttävä, jos mielii yltää tutkintoon asti.
– Elämän pitää olla ajanhallinnallisesti kunnossa ja opinnoille löytyä aikaa. Täytyy osata sanoa ei muille asioille, mutta samalla varata aikaa myös lepoon.
Paatelan mielestä on hyvä, että nyky-yhteiskunta tarjoaa monenlaisia opetusmuotoja ja väyliä myös niille, jotka esimerkiksi vaihtavat alaa hieman myöhemmällä iällä.
– Ajatus yhden tutkinnon suorittamisesta ja eläkkeeseen asti samassa työssä jatkamisesta on historiaa. Työelämä vaatii jatkuvasti lisää. On pysyttävä kehityksen mukana, ja se edellyttää myös uuden opiskelua. Uusi tutkinto voi myös pidentää työelämässä pysymistä.
Tutustu Humakin hakukohteisiin yhteishauissa 2023 tästä linkistä!