Yhdenvertaisuuskuplaa tulee välttää

Vieraskolumni

Kolumni

Aaro Horsma

Seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen oikeudet ovat edistyneet merkittävästi 2000-luvulla. Jo otetuista askeleista kohti yhdenvertaisempaa yhteiskuntaa on syytä iloita, samalla tunnistaen, että todellinen yhdenvertaisuus on vielä kaukana.

Voimme elää yhdenvertaisina suhteessa toisiimme vasta kun olemme sitä myös lain edessä. Samalla kun lainsäädäntömme päivittyy, täytyy näihin sitoutua ja viedä ne käytäntöön jotta niillä olisi vaikutusta meidän todellisuuksiimme. Vaarana on, että ilman sitä edistyksellinenkin lainsäädäntö jää koristeeksi. Ilman ymmärrystä niiden toteutumisesta voi syntyä yhdenvertaisuuskupla, valheellinen mielikuva edistyksestä ja saavutetusta tilasta, joka ei ole totta.

Yhdenvertaisuuskuplaan kuuluu ajatus siitä, että me olemme jo kaikki yhdenvertaisia. Että Helsinki, saati koko Suomi, on jo moninaisuuden ja vapauden keidas. Että täällä jokainen voi elää turvallisesti ja arvostettuna omana itsenään, käyttää täyttä potentiaaliaan ilman esteitä.

Vuoden 2019 kouluterveyskyselyn mukaan joka neljäs seksuaali- ja sukupuolivähemmistöön kuuluva yläkoululainen kokee kotonaan fyysistä väkivaltaa. Yli 40 prosenttia seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin kuuluvista nuorista kokee kotonaan myös henkistä väkivaltaa.

Kyselyn tulokset vastaavat niitä kokemuksia joita olemme todistaneet sateenkaarierityisessä nuorisotyössämme sekä mihin eri tutkimukset tätä ennen ovat viitanneet. Vuosia olemme pyrkineet tuomaan sateenkaarinuoret ja heidän tarpeet näkyväksi, vaatien toimia ja resursseja heidän aseman parantamiseksi. Translakiuudistuksessa vaadimme alaikäisten oikeutta itsemäärittelyyn, syrjimättömiin rakenteisiin ja kohtaamisiin.

Työtä on vielä tehtävä, jotta jokaisella nuorella olisi todellisesti yhdenvertainen kasvuympäristö, turvallinen koti, koulu ja vapaa-aika. Sateenkaarinuorten aseman edistämiseksi meidän täytyy kyetä kuulemaan hiljaisempiakin ääniä, olla dialogissa ja tuntea kulttuuriamme. Luodaksemme turvallisia kohtaamisia, tarjotaksemme tukea ja vahvistaaksemme yhteisön ääntä ovat yhteisöt kuten Helsinki Pride avainasemassa.

Viranomaisten, valtion ja kuntien tulisi kantaa paremmin vastuu haavoittuvimmissa asemassa olevien tukemiseksi. Tämä voi toteutua ainoastaan vahvistamalla yhteisöjä, jotka edustavat ja tukevat haavoittuvassa asemassa olevia. Ilman suhdetta itse yhteisöihin ja näiden asiantuntijuutta, tieto epäkohdista sekä mahdollisuuksista, joilla näihin puuttua, jää pinnalliseksi. Riskinä on, että silloin kupla vahvistuu.

Kirjoittaja on Helsinki Priden toiminnanjohtaja.

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut