Päätoimittaja Kannala: Maakuntaidentiteetille kyllä, vastakkainasettelulle ei

Karri Kannala

Professori Laura Kolbe oli viikonloppuna Ylen tv-uutisissa pohtimassa Uudenmaan eristämiseen liittyviä kysymyksiä. Helsingin kaupunginvaltuutettunakin (kesk.) toimiva Kolbe nosti esiin mielenkiintoisen asian: maakuntaidentiteetin.

Helsingissä puhutaan stadilaisuudesta. Sitä voi aidosti kutsua myös identiteetiksi. Millaisen kaiun stadilaisuus saa, riippuu kuulijasta ja kuulijan omasta kokemuksesta Helsinkiin ja helsinkiläisiin liittyen. Paljasjalkainen stadilainen on aivan eri asia, kuin maakunnasta pääkaupunkiin muuttanut "stadilainen", joka korostaa uutta wannabe-identiteettiään.

Espoolaisuuskin alkaa muodostua identiteetiksi. Se yhdistetään usein hyvään tulotasoon, tyylikkääseen asuntoon ja koulutukseen. Lohjalla, Porvoolla ja monella muullakin Uudenmaan kunnalla on omat erityispiirteensä, mutta paikkakuntaan sidottua identiteettiä ei läheskään kaikilla maakunnan asukkailla ole. Päinvastoin. Toisin on esimerkiksi Turussa tai Tampereella.

Uudenmaan eristämisen spekulointi ja lopulta itse eristäminen nostivat Uusimaa-identiteettiä enemmän kuin mitkään tapahtumat maakunnan historiassa. Ja kaikki tämä tapahtui vajaassa kahdessa viikossa.

Kaupungistuminen ja sen myötä Uudellemaalle kertynyt muuttovoitto on luonnollinen selitys sille, että maakunnallista identiteettiä ei Suomen väkirikkaimmalle alueelle ole syntynyt.

Uudenmaan sisällä on myös paljon sisäistä kilpailua: Itä-Uusimaa Porvoon johdolla, Länsi-Uusimaa Lohjan johdolla sekä keskinen Uusimaa kisaavat keskenään pääkaupunkiseudun ulkopuolelle tulevasta muuttovoitosta ja palveluista. Maakunnan ulkorajalla olevat Pukkilan kaltaiset kunnat elävät omaa arkeaan – Hanko omaansa. Espoo, Vantaa ja erityisesti Helsinki ovat taas omassa kategoriassaan.

Pendelöinti on osa Uudenmaan arkea – ja yksi iso syy siihen, miksi paikallisuus ja identiteetti eivät täällä vahvistu. Esimerkiksi Tuusulan ja Järvenpään alueella on valtavasti Suomen arvokkainta historiaa, mutta harva alueen asukas imee sitä omaan identiteettiinsä.

Eristys puhuttelee uusmaalaisia paitsi koronan suulla, myös paikallisuuden ja identiteetin näkökulmasta. Sosiaalisen median meemit Uudenmaan itsehallintoalueesta tai turmion saarekkeesta ruokkivat identiteetin vahvistumista vauhdilla lisää.

Uudenmaan maakuntaidentiteetin ja alueellisen paikallisuuden lisääntymisessä, koronan varjollakin, on paljon hyvää. Uudenmaan ja muun Suomen vastakkainasettelu pitäisi kuitenkin kaikin keinoin välttää. Osa siitä on silkkaa huumoria, mutta ei kaikki. Vastakkainasettelu ei edistä kansakunnan etua.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.