Päätoimittaja Kannala Viha yritystuista kohdistuu väärään tahoon

Tämän viikon suurin puheenaihe on ollut yrityksille koronan nimissä jaetut tukipaketit. Erityisesti tikun nokkaan on joutunut Business Finland, jonka tukipäätöksiä on kyseenalaistettu. Poliitikot, kansalaiset ja osa yrittäjistä kokevat vääryydeksi sen, että 100 000 euron koronapaketteja on myönnetty muun muassa konsulttifirmoille, jotka nettoavat hulppeaa tienestiä avittamalla muita yrityksiä muotoilemaan tukihakemuksensa siten, että päätös on myönteinen.

Väärältähän tämä tuntuu. Moraalisesti ja eettisesti kyse on häpeällisestä keinottelusta ja tilanteen hyväksikäytöstä.

Vika ei kuitenkaan ole Business Finlandin tai siellä olevien työntekijöiden, jotka purkavat hakemussumaa kovan paineen alla.

Business Finland voi myöntää rahoitusta kehityshankkeisiin, jonka kustannuksista vain osan maksaa valtio. Rahoitusta voidaan myös myöntää vain kriisistä kärsineille kannattavaa toimintaa tehneille yrityksille. Tuo sama kehityshanke-kriteeri on ohjannut Business Finlandin toimintaa jo vuosia, se ei ole uusi asia.

Väliinputoajia, joilla kehittämistarpeita ei ole, mutta kassa ammottaa tyhjyyttään, on paljon, valitettavasti.

Vika ei myöskään ole niiden täysin rehellisten, edelleen voittoa tekevien yritysten, jotka ovat saaneet myönteisen tukipäätöksen kehityshankkeelleen. Näitäkin firmoja on sosiaalisessa mediassa haluttu ristiinnaulita. Osa on kovan paineen alla ja imagohaitan pelossa palauttanutkin saamansa tukirahat. Se on valitettavaa, sillä nämäkin yritykset kärsivät koronasta ja kehittämiseen tarkoitettu tukiraha olisi omiaan varmistamaan ja luomaan työpaikkoja myös tulevaisuudessa.

Elinkeinoministeri Mika Lintilä (kesk.) on käynnistänyt Business Finlandin yritystuista sisäisen tarkastuksen. On ymmärrettävää, että hallitus ei koronakriisin vyöryessä päälle ehtinyt muuttaa tai riittävästi edes perehtyä esimerkiksi Business Finlandin rahoitusmekanismin toimivuuteen tässä tilanteessa. Tämä pitäisi myös rahoitusta nyt rajusti arvostelevien tahojen tunnustaa, koska samat tahot olivat suunapäänä huutamassa valtiota pikavauhtia apuun, kun kriisi iski.

On selvää, että tukia on mennyt firmoille, jotka eivät niitä olisi ansainneet. On selvää, että monia tuen ansaitsevia ja sitä kipeästi tarvitseva on jäänyt sitä vaille. Reilua kuitenkin olisi, että tästäkin asiasta vastuun kannettavakseen ottaisi maan poliittinen johto, eikä sitä kaadettaisi työtään tekevien tahojen niskaan, jotka toteuttavat heille poliittisen johdon toimesta annettua tehtävää.

Jatkossa jakoperusteet pitää panna pikavauhtia kuntoon. Perusteiden lisäksi olisi syytä miettiä, kannattaako esimerkiksi kahvilalle antaa 100 000 euron pakettia kertasummana, vai esimerkiksi 10 000 euron erissä per kuukausi. Näin raha varmasti menisi aitoon, kriisin aiheuttamaan tarpeeseen, eikä "lottopottina" kankkulan kaivoon.

Kirjoittaja on Helsingin Uutisten päätoimittaja ja Etelä-Suomen Median paikallisjohtaja.

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut