Kolumni: Millaista kaupunkitilaa tarvitsemme, kun nousemme kriisistä?

Apulaispormestari Anni Sinnemäki (vihr.) Helsingin kaupunki

Anni Sinnemäki

Poikkeustila vaatii meiltä myös poikkeuksellista notkeutta. Kaupungeissa kriisiaika vaatii myös kaupunkitilan uudelleenajattelua. Kun rajoituksia puretaan asteittain kesän alla, pohdimme samalla, millaiseen kaupunkielämään palaamme. Elämä ei tule olemaan aivan samanlaista kuin aiempina kesinä, luovuutta vaaditaan.

Kaupungit ympäri maailman ovat tarttuneet haasteeseen järjestämällä lisää tilaa ihmisille ja elämälle, jotta ulkona oleskelu ja fyysisten etäisyyksien pitäminen onnistuvat. Vilnassa terassit saavat rauhassa levittäytyä aukioille ja kaduille. Terassialueet mahdollistavat sen, että ravintolat voidaan avata. Koronakriisi onkin muuttamassa Vilnan keskustaa väliaikaisesti yhdeksi isoksi ulkoilmaravintolaksi.

Kriisi on saanut yhä useammat ihmiset valitsemaan kävelyn ja pyöräilyn, joten monissa kaupungeissa sitä järjestetään lisää, jotta kaduille mahdutaan turvallisesti. Omin lihaksin liikkuminen pienentää tartuntariskiä verrattuna joukkoliikenteeseen ja on hyödyksi poikkeusoloissa, joissa moni muu liikuntamuoto on vaikeaa. Milanossa on tehty 35 kilometriä uusia jalankulku- ja pyöräväyliä. Myös ainakin Berliini, Bryssel, Pariisi, Barcelona, ja Dublin ovat tehneet nopealla tahdilla uusia pysyviä ja väliaikaisia kävelykatuja ja leventäneet pyöräväyliä, jotta liikkuminen turvavälein onnistuu.

Kevään lämmetessä kesäksi ihmiset alkavat kaivata enemmän mahdollisuuksia viettää aikaa ulkona, missä seinät eivät kaadu päälle. Helsingissä suosituimmilla reiteillä on liikkujia jo ruuhkaksi asti - erityisesti rannoillamme. Ravintolat ja kahvilat tarvitsevat tilaa, jotta niiden liiketoiminta ja työpaikat voivat säilyä koronan aikana ja asiointi pysyy turvallisena. Muiden kaupunkien esimerkit tarjoavat inspiraatiota ja ratkaisuja. Meillä on hyvää kokemusta myös esimerkiksi suosituista parklet-terasseista, joita ravintolat ovat pystyttäneet parkkipaikoille.

Rajoitustoimenpiteet ovat rajoittaneet kaikkein eniten elämää kaupungeissa, joissa eletään tiiviisti ja käytetään paljon palveluita. Jotta poikkeusaikojen arki sujuisi mahdollisimman mukavasti ja turvallisesti, on kaupunkitilan ajattelu uudella tavalla tärkeä osa ratkaisua. Kaupunki on asukkaitaan varten.

Kirjoittaja on Helsingin apulaispormestari (vihr.)

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu