Päätoimittaja Kannala: Hyvää työtä tekevä Helsingin kotihoito on ison haasteen edessä

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

Helsingin kaupungin kotihoito on usein esillä mediassa. Säännöllisin väliajoin esiin nousee riipiviä kertomuksia siitä, kuinka vanhuksia on jätetty heitteille tai kiireinen hoitaja on tehnyt jonkin virheen.

Paljon on puhuttu myös kotihoidon pysäköinnistä. Syyskuussa 2019 kerroimme, että kaupunki ei kykene helpottamaan kotihoitajien pysäköintiongelmaa. Kotihoidolle ei ole perusteltua merkitä erikseen pysäköintipaikkoja, koska niiden tarve vaihtelee tilanteen mukaan.

Myöskään tuulilasiin asetettavalla kyltillä ongelmaa ei voi ratkaista, sillä laki ei tunne kotihoidon vapaata pysäköintioikeutta.

Viranomaisena toimivan pysäköinninvalvonnan on kohdeltava kaikkia yhdenvertaisesti eikä virheellistä pysäköintiä voi jättää huomiotta.

Varsinkin kantakaupungissa kotihoitajien työajasta kuluu iso osa parkkipaikkojen etsimiseen. Jos taas asiakaskäynti venyy, seurauksena voi olla pysäköintisakko.

Onneksi tämä ongelma on osin helpottanut, kun kotihoidon ja vastaavien kotiin tuotavien palvelujen työntekijöiden pysäköinti helpottui 1.6.2020 lukien uuden tieliikennelain muutoksen myötä.

Kaiken tämän keskustelun alle on jäänyt se valtavan hyvä ja laaja työ, jota Helsingin kotihoito tekee päivästä toiseen ja kellon ympäri.

Palvelukirjo on monipuolinen ja kaupunki tuottaa valtaosan palveluista itse. Kotihoidon asiakasmäärä oli viime vuonna 8188 asiakasta kuukaudessa. Kotikäyntejä ja hoitoasiointeja tehtiin viime vuonna liki kolme miljoonaa, tarkalleen ottaen 2 913 066 kappaletta.

Suurin osa asiakkaista ja heidän omaisistaan (98 prosenttia) on saamaansa palveluun tyytyväisiä. Epäkohdat kuuluukin nostaa esiin, mutta ne pitää myös osata panna mittakaavaan. Isossa kuvassa Helsingin kotihoito tekee erinomaista työtä, josta pitäisi muistaa kiittää paljon nykyistä useammin.

Palveluista perittävät maksut kattavat kotihoidon kuluista vain 12 prosenttia. Yhteiskunnan verovaroin rahoittama osuus on siis valtava. Tämäkin seikka usein unohtuu, kun palvelun laatua moititaan tai saatavuutta kritisoidaan.

Yhtälö on tulevaisuudessa yhtä vaikeampi. Helsingissä on nyt hieman alle 50 000 yli 75-vuotiasta asukasta. Vuoteen 2030 mennessä tuo määrä liki kaksinkertaistuu. Palveluiden kysyntä siis kasvaa, mutta työvoiman tarjonta ei. Päinvastoin, eläköitymisvauhdin kiihtyessä yhtälö on yhä monimutkaisempi – uskottavia ratkaisumalleja on tarpeen rakentaa nopeasti lisää.

Kirjoittaja on Helsingin Uutisten päätoimittaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu