Kolumni: ”Ehdotuksessa pitäisi olla järkeä”

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Johanna Erjonsalo

Jukka Mäkelä

Varma kesän merkki on ollut se, että sote-uudistus lähtee lausuntokierrokselle. Niin se on tänäkin kesänä. 1400-sivua tekstiä, 16 eri alaa ja 90 kysymystä.

Aikaisempina kesinä arvostelu on ollut voimakasta. Suomessa siirryttäisiin kuntapohjaisesta 2-portaisesta hallintomallista 3-portaiseen malliin, kun yleisesti johtamisessa pyritään madaltamaan organisaatioita. Sote-uudistuksen nähdään olevan siemen monialaiseen maakuntamalliin maakuntaveroineen.

Maakuntamalli eriyttäisi erityisesti lapsia ja nuoria koskevia palveluita, kun sosiaali- ja terveystoimi ja sivistystoimi erotettaisiin eri organisaatioihin. Koronaviruksen torjunnassa havaittiin, että juuri tämä kaupungin mahdollistama palveluiden integroiminen on ratkaisevan tärkeää. Sote-uudistus on EK eli ajalta ennen koronaa, joten siinä ei huomioida koronan oppeja.

Nyt kun uusi esitys on julkaistu, voidaan arvioida, että ongelmia on edelleen olemassa. Edistystäkin on tapahtunut esimerkiksi Uudenmaan alueratkaisujen osalta. Vaikein kysymys on rahoitus. Hallituksen esittämä malli jättää kasvavat kaupungit kestämättömään tilanteeseen. Uudistus leikkaa suurimman osan kaupunkien tuloista ja jättää velat ja romuttaa kaupunkien kyvyn investoida kestävään kasvuun. Se tulee iskemään sekä palveluihin, erityisesti sivistystoimessa, että kaupunkien ja sitä kautta koko Suomen kansainväliseen kilpailukykyyn.

Espoo ei ole hyväksynyt aikaisempien esitysten rahoitusmallia, vaan on todennut sen romuttavan kaupungin elinvoiman ja investointikyvyn. Hallituksen uusi esitys ei epäkohtaa korjaa. Sen sijaan esitys pitää sisällään uuden 70 000 000 euron tulonsiirron espoolaisilta veronmaksajilta muualle Suomeen nykyisten tulonsiirtojen päälle. Tällä tulonsiirrolla ei ole mitään tekemistä palveluiden laadukkaamman tai tehokkaamman järjestämisen kannalta.

Kun Uudenmaan erillisratkaisua haettiin, sille asetettiin paljon ehtoja hallituksen ja perustuslain suunnalta. Kunnat sitoutuivat alueratkaisuun. Rahoituksesta todettiin, että sitä ja koko erillisratkaisun tarkoituksenmukaisuutta voidaan arvioida vasta valmistelun edetessä.

Minäkin asetin erillisratkaisutyölle yhden ehdon - ehdotuksessa pitää olla järkeä. Sen pitää johtaa sotepalveluiden laadukkaampaan ja kustannusvaikuttavampaan järjestämiseen. Muistan, kun yksi työryhmän perustuslakiasiantuntijoista vastasi, että kaupunginjohtaja Mäkelän puheenvuorossa on kyllä hyvä pointti, mutta he eivät ole täällä arvioimassa sitä, onko ehdotuksissa järkeä vai ei, vaan sitä, ovatko ehdotukset perustuslain mukaisia!

Toistaiseksi hallituksen esitys ei täytä rahoituksen osalta tätä ehtoa, siinä ei ole järkeä, vaan se on kaupungin ja Uudenmaan kannalta kestämätön.

Kirjoittaja on Espoon kaupunginjohtaja.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.