Pääkirjoitus: Kasvisjuomat ja muu näpertely on silmänlumetta ja ilmastoirtopisteiden keräilyä

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo

Karri Kannala

Helsinki on jo vuosia tehnyt hartiavoimin töitä päästöjensä pienentämiseksi.

Viime vuonna Helsingin kokonaispäästöt kuitenkin kasvoivat. Näin kertovat Helsingin seudun ympäristöpalvelut -kuntayhtymän (HSY) tekemät laskelmat.

Tosin asiasta vallitsee kaksi totuutta. HYS:n mukaan viime vuonna liikenteen päästöt Helsingissä pienenivät kaksi prosenttia ja kulutussähkön käytön päästöt kuusi prosenttia edellisvuoteen verrattuna.

Helsingin kokonaispäästöt kasvoivat viime vuonna – päästöpomo kertoo syyn: "Paljon on vielä tekemättä"

Sen sijaan kaukolämmön päästöt kasvoivat viisi ja kasvihuonekaasujen kokonaispäästömäärä kaksi prosenttia. Lämmöntuottaminen on tällä hetkellä päästöjen suurin haaste.

Syy tähän on, että viime vuonna poltettiin enemmän kivihiiltä kuin maakaasua. Syy isossa kuvassa on se, että yli 90 prosenttia Helsingin rakennuksista lämmitetään kaukolämmöllä ja kaukolämpö on tällä hetkellä pääosin fossiilisten polttoaineiden polttamista, HSY sanoo.

Helsingin kokonaispäätöistä iso osa, 56 prosenttia, tulee lämmityksestä.

Helenin yhteiskunta- ja vastuullisuusjohtaja Maiju Westergrenin mukaan kaukolämmön päästöt eivät viime vuonna nousseet, vaan hieman laskivat.

"Vähennys oli 2,5 prosenttia. Ero meidän ja HSY:n luvuissa selittyy laskutavalla. Me ilmoitamme todelliset vuosipäästöt. HSY laskee viiden vuoden keskiarvona, jolloin yhden vuoden suunta ei erotu, vaan vasta isompi trendimuutos", totesi Westergren haastattelussamme.

Isompaan trendimuutokseen on joka tapauksessa laskutavasta riippumatta vielä matkaa. Harppaus nähdään aikaisintaan vasta, kun edes Helsingin toinen kahdesta kivihiililaitoksista suljetaan. Hanasaari suljetaan vuoteen 2024 mennessä ja Salmisaaren voimalaitos viimeistään vuonna 2029. Vuosaaressa on edelleen kaksi maakaasua polttavaa voimalaitosta.

Lämmityksen jälkeen toiseksi eniten päästöjä aiheuttaa liikenne, kolmantena sähkö.

Edellä kerrottuun peilattuna, on absurdia, kuinka suuren huomion ilmastokeskustelussa saavat helsinkiläisten "ilmastopoliitikkojen" ajamat hankkeet epäsuorien päästöjen vähentämiseksi. Tällaisia ovat muun muassa koulujen maidon korvaaminen kasvisjuomalla ja niin edelleen.

Helsingin päästöjen ja kannalta niillä ei ole käytännössä mitään merkitystä, ja maapallon ilmastonmuutoksessa ei sitäkään vähää. Hiilineutraalin Helsingin projektijohtaja Kaisa-Reeta Koskinen totesikin haastattelussamme, että epäsuorien päästöjen laskeminen on niin hankalaa, että niille ei ole asetettu numeerisia tavoitteita.

Olisi toivottavaa, että Helsingin päästökeskustelu, joka tullee olemaan myös yksi ensi kevään vaalien pääteemoista, käytäisiin asioista, joilla aidosti on merkitystä ilmaston kannalta. Nyt kyse on liian usein silmänlumeesta, jolla kalastellaan ilmastoirtopisteitä.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.