Kolumni: Yksi Tartto, kaksi rauhaa

Tallinnan Suomen suurlähetystön lehdistövirkamies Sanna-Leena Immanen. Aapo Siippainen

Moni meistä on varmaan törmännyt siihen tuntemukseen, että Viro on hyvin lähellä ja monta kertaa on tullut käytyä, mutta tietopuolella on yllättäviäkin aukkoja.

Muistuuko koulun historian tunneilta mieleen, että on olemassa Tarton rauha? Kyllä vain, vuonna 1920 solmittu rauhansopimus. Ja Tarttohan on Virossa!

Mutta tiesitkö, että on olemassa kaksi Tarton rauhansopimusta? Ei se mitään, ei moni muukaan tiedä Suomessa eikä Virossa.

Viro solmi Tartossa rauhansopimuksen Neuvosto-Venäjän kanssa helmikuussa 1920. Sopimuksella on Virolle suuri merkitys edelleen. Se päätti Viron vapaussodan, mutta siinä sovittiin paljosta muustakin ja myös määriteltiin Viron rajat. Nyky-Venäjä tulkitsee sopimuksen rauenneen Viron liityttyä Neuvostoliittoon vuonna 1940.

Tarton rauhansopimus teki Virosta kansainvälisoikeudellisen toimijan. Sopimuksen jälkeen se alkoi saada ulkovalloilta de jure -tunnustuksia ja hyväksyttiin seuraavana vuonna Kansainliiton jäseneksi. Tarton rauha siis sinetöi Viron itsenäisyyden, joka sittemmin tuli vakavasti uhatuksi.

Mutta tosiaan Suomikin solmi Tartossa rauhansopimuksen: lokakuun 14. päivä eli melko tarkalleen sata vuotta sitten. Sopimus Neuvosto-Venäjän kanssa solmittiin suhteiden luomiseksi ja rajan vahvistamiseksi, sillä diplomaattisuhteet olivat katkenneet Suomen sisällissotaan 1918.

Suomalaisten mielipiteet omasta Tarton rauhastaan ovat olleet ristiriitaisia. Monet aikalaiset eivät olleet tyytyväisiä, sillä Itä-Karjala jäi kokonaan Neuvosto-Venäjälle. Oikeistossa vastustettiin ylipäätään sopimusten solmimista bolševikkien kanssa, joiden arveltiin kukistuvan pian. Puhuttiin jopa ”häpeärauhasta”. Myöhemmän historian valossa Tarton rauhanehdot on usein nähty hyvinkin edullisina Suomelle. Neuvotteluvaltuuskuntaa johtanut J. K. Paasikivi arvioi vuosia myöhemmin, että Tarton rauha oli Suomelle ”liian hyvä kestääkseen”.

On siis yksi Tartto ja kaksi Tarton rauhaa. Molemmat sopimukset edeltävine neuvotteluineen ja jälkivaikutuksineen ovat kiehtovaa, yhteenkietoutuvaa historiaamme, johon tutustuminen auttaa paikkaamaan niitä tietopuolella esiintyviä, joskus yllättäviäkin aukkoja.

Sanna-Leena Immanen

Kirjoittaja on Tallinnan Suomen suurlähetystön lehdistövirkamies.

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut