Helsingissä suomenkielisen lukion ovet aukesivat tänä vuonna keskiarvolla 7,31. Naapurikunnissa koulumenestyksen piti olla tätäkin parempaa. Vaikka raja-aitoja on opinpolulta kaadettu, toisen asteen valinta ohjaa voimakkaasti myös seuraavia jatko-opintoja. Yliopistoon jatkavista ammattikoulun käyneitä on 1,5 prosenttia aloittaneista.
Helsingissä lukion keskiarvorajat uhkaavat nousta useammankin syyn seurauksena. Ikäluokat kasvavat ja nuorista yhä useampi haluaa juuri lukioon. Myös Helsingin erikoislukiot houkuttavat oppilaita pidemmältäkin – ja tämä muuttoliike tietysti vähentää paikkoja helsinkiläisiltä oppilailta. Hallituksen suunnittelema oppivelvollisuuden laajennus tulisi vielä lisäämään tätä liikettä, sillä jatkossa lukiolaisten koulumatkat maksettaisiin veronmaksajien pussista. Tällä hetkellä helsinkiläislukioissa opiskelevista kolmannes asuu Helsingin ulkopuolella.
Helsingissä tavoitteena on ollut, että ikäluokasta 60 prosenttia valitsisi lukion ja 40 prosenttia ammatillisen koulutuksen. Jotta tavoitteeseen päästään tulevinakin vuosina, joudutaan paikkamäärää nostamaan vielä suunniteltuakin enemmän. Jo nyt Helsinki varautuu kasvattamaan aloituspaikkoja sadoilla.
Uusia lukioita rakennetaan parhaillaan Vuosaareen ja Myllypuroon. Mäkelänrinteen urheilulukion ja Ressun lukion laajennukset mahdollistavat oppilasmäärän kasvattamisen, samoin Luonnontiedelukion uusi rakennus Kumpulassa.
Lukion keskiarvorajan vahtiminen on tärkeää myös siksi, että se on yksi keino varmistaa, että peruskoulussa heikompiin oppimistuloksiin yltäneille pojille on paikkoja lukioissa. Taannoisesta Suomi nuorten kasvuympäristönä –raportista selviää, että vuonna 1987 syntyneiden ikäluokasta päättötodistuksen vähintään yhdeksän keskiarvolla sai naisista 16 prosenttia ja miehistä 4,8 prosenttia. Alle seitsemän keskiarvo oli naisista 11,5 prosentilla ja miehistä 26,6 prosentilla.
Lukiokoulutus ei voi olla Helsingissä varattu vain erinomaisia arvosanoja keränneille oppilaille. Pidän itse välttämättömänä, että seiskankin oppilaat voivat jatkaa opintojaan oman kotikaupunkinsa lukiossa joutumatta ensin korottamaan keskiarvoaan.
Pia Pakarinen
Kirjoittaja on kasvatuksen ja koulutuksen toimialan apulaispormestari (kok.)