Pääkirjoitus: Korjattukin sote-esitys on Helsingille ja Uudellemaalle turmiollinen

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

Hoidon laatu heikkenisi ja jonot pitenisivät, jos nykyinen sote-esitys hyväksyttäisiin, uskoo Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin (Hus) toimitusjohtaja Juha Tuominen. Ja tätä mieltä Hus-pomo on yhä edelleen, vaikka hallitus korjasikin sote-esitystään viime viikolla rahoituksen osalta aavistuksen parempaan suuntaan suurten kaupunkien ja Hus:n kannalta.

Sote-esityksen toteutuminen tarkoittaisi hänen mukaansa, että Uudenmaan sote-rahoitus laskisi vuoteen 2029 mennessä 10 prosenttia nykyisestä, eli noin 230 miljoonaa euroa. "Se tarkoittaisi, että Husissa pitäisi tehdä esimerkiksi leikkauksia yli 10 000 vähemmän kuin ennen, tai antaa potilaille joko vähemmän tai halvempia syöpälääkkeitä", Tuominen havainnollisti Helsingin Uutisten haastattelussa.

Suurin ongelma sote-esityksessä on rahoitusratkaisu, jonka Tuominen pelkää johtavan kriisiin, ellei perusteita selkeästi muuteta. Samaa mieltä ovat myös suurten kaupunkien johtajat ja enemmistö valtuutetuista.

Tuomisen mielestä sote-esityksellä tehdään aluepolitiikkaa terveyspolitiikan kustannuksella. Samalla unohdetaan Uudenmaan monikulttuurisuus, kasvu ja ikääntyminen.

Tarveperustan laskentamalli, joka heikentäisi voimakkaasti Uudenmaan terveydenhuoltoa, ei täytä Tuomisen mukaan perustuslain vaadetta taata jokaiselle riittävät julkiset terveys- ja sosiaalipalvelut.

Todellisuudessa vähenemä kasvaisi lausunnon mukaan tästäkin. Kaikkiaan rahoitus supistuisi lausunnon mukaan 400 miljoonaa euroa kymmenessä vuodessa. Se tarkoittaisi kunkin uusmaalaisen erikoissairaanhoitorahan putoamista 3 100 eurosta 2 683 euroon.

"Yhdessäkään sotaa tai vastaavaa katastrofia käymättömässä maassa vuotuinen terveydenhuollon rahoitus ei ole laskenut aikoihin", lausunnossa todetaan. "Suomenkin terveydenhuollon rahoitus on kasvanut vuosittain viimeiset 20 vuotta, keskimäärin 3 prosenttia vuodessa. Ehdotettu rahoitusmalli on todellisuudelle vieras", Hus kiteyttää lausunnossaan.

Varsin painavaa ja perusteltua tekstiä Hus-johtajalta. Tästä sekä muista suurten kaupunkien huolista huolimatta sote-esitys on nyt lähempänä hyväksyntää kuin koskaan ennen.

Pääministeri Sanna Marinin (sd.) päätä ei käännä edes hänen valtuusto- ja puoluetoverinsa, Tampereen pormestarin Lauri Lylyn raju kritiikki. Se kertoo, että sote-uudistus on Marinin hallitukselle vallassa pysymisen ehto ja siten pakkomielle, jonka myötä Suomen taloudellinen syöksy ja edelleen myös sosiaaliset ja terveydelliset ongelmat vain pahenevat.

Lyly ja Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen (sd.) ovat Helsingin pormestari Jan Vapaavuoren (kok.) sekä Espoon kokoomustaustaisen kaupunginjohtaja Jukka Mäkelän lisäksi olleet maan äänekkäimpien sote-kriitikkojen joukossa. Sen sijaan silmiinpistävää on, että esimerkiksi Helsingin johtavat demaripoliitikot sekä vihreät ovat pitäneet matalampaa profiilia, vaikka huolta rahoitusmallista ovatkin ilmaisseet.

Jos Helsinkiä ei esitettäisi omaksi sote-alueekseen, voisin lyödä vetoa, että Helsingin demarit ja vihreät olisivat sote-kapinassa mukana. Nyt he nielevät huonon rahoitusmallin ja tulevat leikkaukset, koska soten voimakas vastustaminen olisi naula Marinin ja Maria Ohisalon (vihr.) arkkuun – ja Marinin ja Ohisalon kaatuminen olisi demareille ja vihreille rasite ensi kevään kuntavaaleissa.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Siirry vaalien tulospalveluun

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut