Viime viikolla uutisoitiin, että psykoterapiakeskus Vastaamon potilaiden luottamuksellisia tietoja on päätynyt rikollisiin käsiin. Vastaamo kertoi tiedotteessaan joutuneensa tietomurron ja kiristyksen uhriksi.
Viikonloppuna media täyttyi uutisista, joissa kerrottiin, että tuntematon taho on lähettänyt kiristysviestejä ja lunnasvaateita suoraan myös uhreille, eli henkilöille, joiden tiedot ovat olleet tietomurron kohteena.
Poliisi kiirehti viikonloppuna ohjeistamaan hätääntyneitä uhreja. Samoin lukuisat organisaatiot avasivat auttavia puhelimia ja tarjoavat muuta tukea. Maan korkein poliittinen johto ja lukuisat päättäjät tuomitsivat rikoksen ja kuvasivat sitä moraalikadon rimanalituksena.
Jonkinlaisen käsityksen siitä, kuinka laajaa joukkoa tietomurto koskettaa, saa siitä, että sähköisiä rikosilmoituksia on tehty parissa päivässä jo tuhansia ja poliisin mukaan sen sivustoilla ilmeni hitautta suurten käyttäjämäärien takia.
Tietovuotoja ja -murtoja tapahtuu nykymaailmassa joka päivä. Vastaamon tapaus on Suomessa kuitenkin ensimmäinen laatuaan – siksi on arvokasta, tärkeää ja välttämätöntä, että se kaikessa alhaisuudessaan on tuomittu laajasti ja uhreille on järjestetty sekä osoitettu spontaanisti tukea yhtenäisessä rintamassa.
Valitettavaa, mutta totta on myös se, että case Vastaamo herättää Suomen ja suomalaiset siihen todellisuuteen, että tietosuoja ja kyberturvallisuus on otettava tosissaan – ja ne ovat nykyään läsnä meidän jokaisen arjessa.
Yleinen tietosuoja-asetus (GDPR) on tullut varmasti vähintään terminä vastaan liki jokaista suomalaista. Siinä asetetaan yrityksille ja organisaatioille henkilötietojen keräämistä, säilytystä ja hallinnointia koskevat tarkat vaatimukset.
Liian moni GDPR-koulutuksiinkin osallistunut (pakotettu) henkilö on pitänyt ja pitää yhä aihetta pelkkänä EU-tason horinana. Toivotaan, että case Vastaamo herättelee suomalaisia arkeen, ennen kuin totuus valkenee vasta omalle kohdalle osuvan identiteettivarkauden tai muun vastaavan kautta.
Samalla kannattaa myös miettiä, millaisia tietoja sosiaalisen median kautta itsestään jakaa tai mitä siellä ylipäänsä on järkevää tehdä ja sanoa. Sosiaalinen media on sanan mukaisesti media – sinne jaetut typeryydet eivät jää vain oman pääkopan sisään.
karri.kannala@media.fi
Päätoimittaja, paikallisjohtaja