Poikkeusajat ovat koetelleet meitä monin tavoin. Elämme myös liikkumisen suhteen poikkeusaikoja, kun osa helsinkiläisistä on vaihtanut arjen joukkoliikenteen kävelyyn, pyöräilyyn, omalla autolla ajamiseen tai siirtynyt kokonaan etätöihin.
Koronakriisi on sysännyt joukkoliikenteen järjestäjät ennennäkemättömän syvän taloudelliseen kuilun partaalle, kun matkustajamäärät ovat huvenneet. Mutta jossain vaiheessa kriisi päättyy ja me palaamme normaaliin elämään. Silloin monet heistä, jotka eivät nyt käytä joukkoliikennettä, tulevat tarvitsemaan sitä arjessaan. Joukkoliikenteen on toimittava myös kriisin aikana, sillä kaikilla helsinkiläisillä ei ole omaa autoa, eivätkä esimerkiksi siivoojat tai sairaanhoitajat voi tehdä töitään etänä.
Syksyn aikana julkisuudessa on käyty paljon keskustelua HSL:n vaikeasta tilanteesta ja joukkoliikenteen lippujen hinnoista. Keinoja kulujen karsimiseen on ollut ymmärrettävästi pakko etsiä kaikkialta. Helsingin näkemys on ollut, että ensi vuonna joukkoliikenteen peruslippujen hintaa ei tulisi kuitenkaan nostaa, mikäli se vain on mahdollista.
Joukkoliikenne on helsinkiläisten arjessa tärkeää. Kun kriisi päättyy, joukkoliikenteen on edelleen oltava hyvä ja sujuva vaihtoehto mahdollisimman monelle. Jos lippujen hinnat nousevat ihmisille liian korkeiksi, normaalin arjen palattua niitä on vaikea kohtuullistaa, sillä joukkoliikenteen käyttö on ehtinyt vähentyä lisää ja lipputulot huveta entisestään. Ajateltu säästö synnyttääkin kierteen, jossa rahaa kertyy kassaan entistä vähemmän.
Suomen hallitus on julkistanut lokakuun lopussa uuden, yhteensä 100 miljoonan tuen joukkoliikennetoimijoille. Tuki on joukkoliikenteen tulevaisuudelle elintärkeä, ja sen vuoksi matkalippujen hintojen korotustarve voidaan arvioida vielä uudelleen. Sujuva liikkuminen joukkoliikenteellä on kyettävä varmistamaan myös poikkeusolojen yli.
Jossain vaiheessa nousemme tästä kriisistä takaisin normaaliin arkeen. Silloin on välttämätöntä, että meillä on edelleen olemassa se toimiva joukkoliikenne, jonka varaan monen arki kaupungissa perustuu.
Joukkoliikenne on myös niiden etu, joiden on syystä tai toisesta autoiltava. Mikäli poikkeusaikojen päätyttyä aiempaa useampi jaa pysyvästi auton ratin taakse, se lisää ruuhkia ja hankaloittaa niiden liikkumista, jotka tarvitsevat liikkumiseen myös omaa autoaan.
Kirjoittaja on Helsingin apulaispormestari (vihr.)