Pääkirjoitus: Käytit tai et, niin maksat – HSL kaipaa kipeästi koronarokotetta

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

HSL (Helsingin seudun liikenne) nostaa 30 vuorokauden kausilippujen hintaa ensi vuoden alusta lähtien. Asiasta päätti HSL:n hallitus.

30 vuorokauden lippu kallistuu 3 eurolla. Päätös syntyi täpärässä äänestyksessä puheenjohtaja Risto Rautavan (kok.) äänen ratkaistessa.

Hanna Mithiku (vas.) esitti, että uudessa valmistelussa olisi tehty päätösehdotus, jossa korotukset olisi peruttu ja senioreiden alennustavasta kysytty ensin jäsenkuntien vanhusneuvostolta. Amanda Pasasen (vihr.) muutosehdotuksessa haluttiin perua korotukset. Molemmissa äänestyksissä äänet jakautuivat tasan 7–7, joten esityksen kaatoi puheenjohtajan ääni.

Kerta- ja vuorokausilippujen hintoja ei koroteta. Vuosilipun ja säästölipun hinta laskee. Uuden vuosilipun hinta saadaan kertomalla 30 vuorokauden lipun hinta kymmenellä, kun kerroin on aiemmin ollut yksitoista. 70 vuotta täyttäneiden alennus siirtyy päiväajan kertalipusta kausilippuihin. HSL:n mukaan senioreiden kausilipun hinta laskee näin 45 prosenttia.

Hinnankorotuspaineita on HSL:n mukaan vähentänyt se, että jäsenkuntien joukkoliikennetuen osuus nousee keskimäärin 64 prosenttiin, kun se on normaalisti ollut noin 50 prosenttia HSL:n toimintamenoista. Keskimääräinen hinnankorotus on 3,8 prosenttia.

Lisäsubventiokaan ei HSL:n mukaan kuitenkaan riitä kattamaan korona-ajan lipputulovajausta, joka on 130 miljoonaa euroa. HSL:n lipputulot laahaavat edelleen noin 40 prosenttia vuoden takaisesta. Myös seuraavalle vuodelle ennakoidaan vaikeuksia, sillä lipputulojen arvioidaan jäävän noin 65 prosenttiin vuoden 2019 tasosta.

Menot kuitenkin pysyvät lähes ennallaan, sillä HSL pyrkii säilyttämään joukkoliikenteen palvelutason hyvänä. Toimitusjohtaja Suvi Rihtniemen mukaan vielä vuonna 2021 tarvitaan lisäksi valtion tukea.

Vaikka lippujen keskimääräinen hinta nousee, rahoitetaan HSL:n ahdingosta valtaosa verovaroin, sillä jäsenkuntien joukkoliikennetuki rasittaa kuntien omaa taloutta. Useat kunnat taas joutuvat koronakurimuksen keskellä kiristämään verotustaan, mikä taas johtaa siihen, että HSL:n kassan paikkaukseen osallistuvat myös ne kuntalaiset, jotka eivät joukkoliikennettä edes käytä.

Täpärä äänestys osoittaa edelleen sen, että kättä oltiin lähellä upottaa yhä syvemmälle veronmaksajien taskuun. Joukkoliikenteen ja yksityisautoilun painoarvo ensi kevään kuntavaaleissa otti jälleen yhden pykälän yhä keskeisemmäksi vaaliteemaksi.

Samaan aikaan ilmastotavoitteet ja kaupungistuminen eivät ole kadonneet minnekään. HSL:n talouden ja tulevaisuuden matkustajamäärien kannalta aivan kriittinen kysymys onkin, koska korona hellittää ja/tai koska matkustajat uskaltavat palata? Ja jos eivät palaa pariin vuoteen, niin kuinka paljon ja pitkään rahaa HSL:n palvelutason ylläpitoon ollaan valmiita laittamaan?

Päätöstä ei kuitenkaan pidä tehdä liian lyhyellä aikajänteellä, sillä joskus matkustajamäärät jatkavat varmasti kasvuaan vuoden 2019 tasosta – ja houkuttelevan joukkoliikenteen rakentaminen on yhä työläämpää, jos sen taso väliaikana laskisi selvästi.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut