Kuka tahansa meistä voi tarvita mielenterveyspalveluita. Vastaamon tietomurto on järkyttänyt meitä kaikkia, eniten terapiassa olleita. Toivon, ettei tietomurto vaikuta ihmisten haluun ja uskallukseen hakea apua silloin, kun apua tarvitaan.
Uunituore Työolobarometri vahvistaa sen, että avulle on tarvetta. Yhä useampi suomalainen kokee työnsä henkisesti raskaaksi. Erilaiset työuupumuksen oireet ja haitallinen stressi yleistyvät työelämässä.
Mielenterveysongelmat ovat ohittaneet tuki- ja liikuntaelinten sairaudet yleisimpänä työkyvyttömyyden syynä. Korona-aika korostaa jaksamisen merkitystä. Monessa helsinkiläisessä kodissa painitaan toimeentulon kanssa lomautusten ja työpaikan menetyksen seurauksena.
Tarvitsemme asennemuutoksia ja uudenlaista keskustelukulttuuria. Työpaikoilla on hyväksyttävä se, että ihmisen mieli – samalla tavoin kuin ihmisen keho – ei aina ole sataprosenttinen. Mitä varhaisemmin ongelmiin puututaan, sitä varmemmin ongelmat ovat laadultaan lyhytkestoisia ja hoidettavissa olevia. Lomautustilanteissa henkisen tuen tarve korostuu entisestään.
Peräänkuulutan armollisuutta suomalaiseen työelämään. Meillä ei yksinkertaisesti ole varaa sulkea ihmisiä työelämän ulkopuolelle tai kuormittaa heitä loppuun.
Työelämässä koettu krooninen stressi ja uupumus ovat merkkejä siitä, että jossain on menty pieleen. Useat jaksavat hammasta purren vaikka vuosia, mutta lopulta seinä tulee vastaan itse kullekin. Lopputuloksesta kärsii niin loppuun palanut kuin koko työyhteisö – perhettä ja ystäviä unohtamatta.
Haluan rohkaista ihmisiä puhumaan mielenterveydestä ja sen ongelmista ja tarvittaessa hakeutumaan avun piirin. Häpeän ja väärien ennakkoluulojen murtaminen on yhteinen asiamme.
Meillä suomalaisilla on mielenterveysongelmissa vuosikymmenten verran puhumattomuusvelkaa. Työelämä ja työpaikat ovat osa tätä keskustelua. Kynnys tähän on varmasti monella työpaikalla korkealla. Monesti auttaa jo kun joku kysyy, kuinka voit. Tärkeintä on kuunnella, mitä sydämellä on.
Tuula Haatainen
työministeri (sd.)