Pääkirjoitus: Helsingissä on kasvava nuorisoväkivallan ongelma, jonka kokoluokka pitää kiihkottomasti selvittää – ja keskustella siitä ilman ennakkoluuloja tai sensuuria

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

Julkisuudessa on viime viikosta lähtien puitu isosti sitä, onko ”Suomi Ruotsin tiellä”, eli muotoutuuko Helsinkiinkin lähiöitä, jonne poliisi, saati tavallinen kaupunkilainen, ei jengiväkivallan vuoksi enää uskalla mennä.

Vaarallisesti käyttäytyvät ja ryöstelevät nuorisoporukat ovat herättäneet paljon keskustelua ja jopa pelkoja. Ryöstöjen kohteina ovat olleet rahaksi muutettavat merkkivaatteet tai -tavarat.

Helsingin Uutiset haastatteli Itäkeskuksessa nuoria, jotka vahvistivat ilmiön. Osa HU:n Itäkeskuksessa jututtamista nuorista kertoo törmänneensä kaduilla jengimäisiin nuorisoporukoihin, jotka saattavat jopa alkaa huudella perään.

Asia pulpahti isosti pintaan viime viikolla, kun poliisi myönsi Helsingin Sanomissa, että pääkaupunkiseudulla on 100 - 150 nuorta, jotka ovat syyllistyneet tai olleet muuten mukana, kun väkivaltaa on käytetty muun muassa ryöstöjen yhteydessä. Poliisi vahvisti myös sen, että enemmistö tästä joukosta on maahanmuuttajataustaista.

Tilanteen ja aiheesta keskustelemisen vaikeutta kuvaa hyvin se, että vastaavanlaisesta nuorisoväkivallasta on kerrottu jo aiemmin, mutta siitä ei ole haluttu puhua. Päinvastoin, ongelma on pyritty lakaisemaan maton alle. Helsingin Uutiset on kirjoittanut aiheesta ja listannut nuorten väkivallantekoja muun muassa 24.6.2020 ja 23.11.2019.

Helsingin poliisin komisario Katja Nissinen kiisti katujengit Helsingin Uutisille (HU 14.–15.11.). Sen sijaan Helsingin pormestarikisaan ilmoittautunut perussuomalaisten puheenjohtaja Jussi Halla-aho kommentoi asiaa sarkastisesti aiemmin twiitaten, että ”maahanmuutto ei Suomessa ole koskaan ongelma, koska tilanne ei koskaan ole meillä yhtä huono kuin Ruotsissa samaan aikaan." – Sen sijaan olemme jatkuvasti siellä, missä Ruotsi oli 10 vuotta aiemmin, Halla-aho vertasi.

Halla-aho sanoo HU:lle saaneensa tavallisilta rivipoliiseilta paljon yhteydenottoja, joissa kerrotaan toisenlaisesta todellisuudesta kuin poliisi julkisuuteen lausuu. "Mitä korkeammalla hierarkiassa nämä puhuvat päät ovat, sitä riippuvaisempia he ovat Ohisalon suosiosta. Olen saanut yhteydenottoja poliiseilta vuosikausia, niin kauan kuin olen ollut kansanedustajana. Viesti on se, että ongelma pahenee tasaisesti maahanmuuton mukana ja ilmiöt ovat samantyyppisiä kuin muualla Euroopassa", Halla-aho kertoo.

Osa vasemmiston ja vihreiden poliitikoista katsoo, että julkinen keskustelu on liian negatiivista ja leimaa ja syrjäyttää nuoria entisestään.

"Surullista, että yhden uutisjutun takia moni nuori katsoo taas alaspäin, toivoo ettei kukaan kiinnitä huomiota, ettei huuda. Helsinkiläisistä nuorista viidenneksellä on juuret Suomen ulkopuolella. Kaukana tuntuu olevan se päivä, jolloin he ovat ensisijaisesti helsinkiläisiä", pohdiskeli apulaispormestari Nasima Razmyar (sd.) päivityksessään HS:n jutun jälkeen.

Vasemmistoliiton kansanedustaja ja valtuutettu Veronika Honkasalo kertoi olevansa turhautunut median tapaan käsitellä nuorisorikollisuutta.

"Median stereotyyppiset ja etnistävät tavat käsitellä vakavia yhteiskunnallisia ongelmia valuvat suoraan nuorten arkeen ja ruokkivat arkipäivän rasismia. Siksi nuoriin liittyviä yhteiskunnallisia ongelmia pitäisi pystyä käsittelemään eettisesti kestävällä tavalla. Jos siis aidosti halutaan, että ongelmiin päästään puuttumaan aikaisempaa paremmin", Honkasalo kirjoitti Facebookissa.

Helsinkiläinen sisäministeri Maria Ohisalo (vihr.) puolestaan korosti, että alueiden eriytymistä pitää ehkäistä niin monipuolisella asuntotarjonnalla kuin laadukkailla julkisilla palveluilla.

Se lienee nyt kuitenkin kaikille osapuolille selvää, että nuorison lisääntyvä väkivalta on Helsingissä ongelma, jonka todellinen kokoluokka pitää vielä hahmottaa oikeaksi. Asiaan pitää puuttua riittävällä vakavuudella ja siitä tulee voida myös keskustella useista eri näkökulmista, ilman, että keskustelija leimataan tai keskustelu vaiennetaan, vaikka näkemys olisikin eri kuin oma.

Faktapohjainen, kiihkoton ja asiallinen keskustelu johtaisi parhaaseen lopputulokseen, mutta kaikkien tulisi olla valmiita hyväksymään, että sen myötä esiin nousevat ongelmat ja ratkaisuehdotukset niiden korjaamiseksi voivat olla erilaiset kuin omat lähtökohtaiset oletukset.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Keskustelu

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut