Kolumni: Kunnallisen demokratian hiljaiset hautajaiset?

Ritva Viljanen

Suomessa demokratia on nojannut kahteen kivijalkaan – valtiolliseen ja paikalliseen demokratiaan. Kumpikin arvokkaita, kumpikin tasaveroisia. Mutta käsitetäänkö enää nykyisin kunnallisen itsehallinnon ajatusta.

Valtiollinen demokratia rakentuu kansaa edustavan eduskunnan varaan. Eduskunnan päätöksenteon muoto on lainsäädäntö, joka edellyttää johdonmukaisuutta, ennustettavuutta ja pitkäjänteisyyttä. Lainsäädännöllä luodaan vakautta yhteiskuntaan. Se ei saa olla tempoilevaa.

Kunnallinen itsehallinto on perustuslain mukaan nimenomaan kunnan asukkaiden itsehallintoa. Kunnallinen demokratia on lähellä ihmisiä ja sen avulla voidaan nopeasti reagoida eri tilanteiseen. Nämä demokratian muodot täydentävät toisiaan.

Koronavirusepidemian leviämisen estämiseksi sekä valtiollisella että kunnallisella päätöksenteolla on oma tärkeä tehtävänsä. Kunnille on annettu tartuntatautilaissa annettu merkittävää toimivaltaa tartuntatautien leviämisen estämisessä. Koronavirusepidemian aikana tämä kuntien toimivalta on ollut käytössä ja paljolti sen avulla on tähän saakka pystytty pitämään koronavirus kurissa, paremmin kuin useimmissa muissa Euroopan maissa.

Kunnille annetun toimivallan perusideana on juuri se, että kunnat ovat lähellä ihmisiä. Niillä on paras tuntuma alueelliseen ja paikalliseen tautitilanteeseen ja olosuhteisiin. Suomen kokoisessa maassa koko maata ei voida käsitellä aina yhtenä kokonaisuutena ja samalla tavoin. Pääkaupunkiseudun suurten kaupunkien tarpeet ovat kovin erilaisia kuin syrjäseudun kuntien. Tämänkin vuoksi kunnille annetun toimivallan käytössä kunnilla itsellään pitää olla tosiasiallista päätösvaltaa. Juuri kunnissa on tietämystä siitä, mitä pitää tehdä, mitä voidaan tehdä ja mitä vaikutuksia toimenpiteillä on. Valtiovallan taholta tulevassa ohjauksessa tulee luottaa kuntien omaan harkintakykyyn.

Viime viikkoina maan hallituksen jäsenet ovat käyttäneet useita julkisia puheenvuoroja siitä, että pääkaupunkiseudun tulisi tehdä enemmän koronakriisin eteen. Väitteitä ei yksilöity mitenkään eikä täsmennetty, mitä olisi tullut tehdä enemmän. Pidän tällaista menettelyä myös kunnallisen demokratian näkökulmasta ongelmallisena. Toimivaltaisten viranomaisten kuten aluehallintoviraston ja kaupunkien tulee voida tehdä päätöksensä pohjautuen faktoihin ja asiantuntija-arvioihin ilman ulkopuolista painostusta. Kun kaupungit tekevät päätöksiä, niiden on aina huolehdittava myös siitä, että edellytykset päätösten toimeenpanolle ovat olemassa.

Julkisuudessa huomaamatta näyttää jääneen, että juuri kunnat ovat kantaneet suuren vastuun koronaviruksen leviämisen estämisessä ja pysäyttämisessä. Tätä kuntien omaehtoista panosta tarvitaan jatkossakin, tautitilanteen muuttuessa. Pääkaupunkiseudun kunnat arvioivat päivittäin koronaviruksen etenemisen edellyttämiä toimenpiteitä ja ryhtyvät niihin tarvittaessa kulloinkin käytettävissä olevan parhaan tiedon pohjalta.

Kirjoittaja on Vantaan kaupunginjohtaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.