Hjalliksen kynästä: Nuorilla miehillä ei mene hyvin

Harry Harkimo Liike nyt

Harry Harkimo

Helsingissä on liian paljon nuoria miehiä, joilla ei mene hyvin.

Liian moni putoaa, liian varhain ja liian syvälle.

Jo peruskoulu jää kesken, syrjäytyminen ja työttömyys uhkaavat. Usein näihin kaikkiin liittyvät päihteet, muut riippuvuudet, väkivaltainen käytös ja muu rikollisuus.

On aivan selvää, että maan hallituksen päätös nostaa oppivelvollisuusikää parilla vuodella ei näihin ongelmiin auta. Ei todellakaan.

Alaikäisten väkivalta on raakaa. Koskelassa kolmen nuoren epäillään kiduttaneen ja pahoinpidelleen kaverinsa kuoliaaksi. Alkuviikosta tuli uutinen, jossa 15-vuotiasta epäillään pari vuotta vanhemman miehen tapon yritykestä Myllypurossa. Tilastot kertovat, että väkivallan määrä ei olisi nousussa, mutta jo yksittäisten, täysin silmittömien tekojen pitää olla hätähuuto. Kaikki ei ole nyt kunnossa, vaikka tilastot ja asiantuntijat mitä sanoisivat.

Näihin asioihin puuttumiseen jo ennakolta tarvitaan vanhempien, koulun, sosiaaliviranomaisten ja poliisin aivan uudenlaista yhteistyötä. Elämä voi alkaa mennä vinoon jo ala-asteella. Kun ensimmäinen auktoriteetti tällaiselle nuorelle on poliisi, ollaan jo pahasti myöhässä.

Koronan aika on pahentanut monen nuoren tilannetta. Keväällä oli kokonaan kateissa tuhansia oppilaita yläasteiden etäopiskelun alettua. Koulujen olisi pidettävä ovensa auki mahdollisimman pitkään pandemiasta huolimatta.

Muutkin tilastot Helsingistä ovat huolestuttavaa luettavaa.

Viime vuonna alle 25-vuotiaiden helsinkiläisten työttömyys kasvoi 111 prosenttia. Melkein yhtä kova miinus tuli 25-29-vuotiaissa.

Koronan aikana myös avoimien työpaikkojen määrä on pudonnut selvästi, mikä vaikeuttaa ja pitkittää työttömien ahdinkoa.

Maaliskuun alussa 50 000 helsinkiläistä työtöntä siirretään kaupungin työllisyyspalvelujen asiakkaiksi, jolloin heillä on mahdollisuus työllistyä palkkatuella.

Kaikkia keinoja pitää tässä tilanteessa kokeilla, mutta ilmaisia ne eivät ole. Pelkästään viime vuodelta kaupungille tuli työmarkkinatuesta 75 miljoonaan euron kustannus. Pitkäaikaistyöttömyys, syrjäytyminen ja siitä seuraavat ongelmat ovat vielä kalliimpia.

Samaan aikaan Helsingissä asui vuonna 2018 lähes 70 000 kaupunkilaista, jotka eivät maksaneet ollenkaan tuloveroa. Vuonna 2014 määrä oli kymmenen kertaa pienempi, kuten Helsingin Uutiset kertoi alkuviikolla.

Helsinki alkaa olla kuin Suomi pienoiskoossa. Yhä harvemman yrityksen ja veronmaksajan harteilla on pitää yhteiskunta pyörimässä ja kerätä rahat yhteiseen hyvinvointiin.

Veroja korottamalla tämä yhtälö ei ratkea. Yhä useamman pitää päästä työhön ja elämään kiinni.

Kirjoittaja on Liike Nytin kansanedustaja.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut