Lukijalta: Tunnelit helpottaisivat liikennettä

Helsingin yksi matkailullinen vetovoimatekijä on suoraan kaupungin keskustaan saapuvat matkustaja-autolautat ja loistoristeilijät.

Helsingissä on nyt esillä tunnelin rakentaminen Jätkäsaaresta Länsiväylälle. Tunnelihankkeitahan on ollut eri muodoissa esillä vuosien varrella ja ne on haudattu eri syistä.

Isot ongelmat vaativat suuria ratkaisuja. Pelkkä Jätkäsaaren tunneli on vain osittainen ratkaisu kasvaneisiin ruuhkiin. Isoja ongelmia tällä hetkellä ovat koko ajan pahenevat liikenneruuhkat kantakaupungissa ja erityisesti Jätkäsaaren ja Hernesaaren suunnalla.

Toinen on rautatieaseman ajoittainen ruuhkaisuus junaliikenteen ja myös kevyen liikenteen osalta.

Helsinki tarvitsee kaksi maanalaista isoa liikenneratkaisua. Ensimmäinen on tunneli kokoamaan satamista tuleva liikenne ja toinen on Pisara-rata helpottamaan junaliikennettä.

Länsisataman pahenevat liikenneruuhkat johtuvat lisääntyvästä asukasmäärästä Jätkäsaaressa ja Hernesaaressa sekä Länsisataman matkustajalaivojen aiheuttamasta rekka- ja henkilöautoliikenteestä sekä ratikkaliikenteestä. Tämä helpottuisi rakentamalla tunneli, joka kokoaisi ei vain Länsisataman vaan myös Eteläsataman ja Katajanokan laivojen tuottaman liikenteen.

Tunneli alkaisi Länsiväylältä, kulkisi Jätkäsaaren, Hernesaaren, Eteläsataman ja Katajanokan kautta yhtyen rakennettavaan Sörnäisten tunneliin, joka veisi liikenteen Lahdenväylälle.

Toinen hanke on aikoinaan esillä ollut maanalainen Pisara-rata, joka alkaisi Pasilasta, kiertäisi Hakaniemen, rautatieaseman ja Töölön kautta takaisin Pasilaan. Siihen ohjattaisiin pääkaupunkiseudun paikallisjunaliikenne.

Päärautatieasema jäisi kokonaan kaukojunaliikenteen käyttöön. Se varmistaisi koko maan junaliikenteen häiriöttömyyden ja palvelisi näin koko maata.

Pisara-radan rakentamisen rahoitus jakautuisi ainakin kolmelle taholle. Valtiolle osuus, koska se palvelisi koko maan junaliikennettä. Toinen osuus Helsingin kaupungille mukaanlukien HSL/pk-seutu ja kolmas osuus VR:lle.

Helsinginniemeä kiertävän rakennettavan tunnelin rahoituksen voisi muodostaa esim seuraavasti: Yksi osa kerättäsiin tunnelin käyttäjiltä kerättävistä maksuista siihen saakka kunnes etukäteen sovittu osuus rakentamisen aiheuttamista kustannuksista olisi kerätty. Osa rahoituksesta tulisi Helsingin Satamalta. Osa Helsingin kaupungilta. Valtio olisi myös saatava mukaan osuudella, koska satamat palvelevat koko Suomen taloutta. Yksi osuus voisi tulla EU:n kautta. Eikä ole pois suljettu mahdollisuus, että myös yksityiset tahot kiinnostuisivat hankkeesta mahdollisten lisähyötyjen tai liitännäishankkeitten kautta

Yksi osa kerättäisiin tunnelin käyttäjiltä siihen saakka, kunnes etukäteen sovittu osuus rakentamisen aiheuttamista kustannuksista olisi kerätty.

Ei Helsinki säily vetovoimaisena kaupunkina, jos täältä häädetään kaikki laivamatkustajat ja loistoristeilijöiden tuomat turistit, ja keskusta jää vain paikallisten kävelijöiden ja pyöräilijöiden alueeksi. Kävelykeskustan laajenemista, pyöräliikennettä ja keskustan ratikkaliikennettä edesauttaa se, että tunnelihankkeet toteutetaan.

Mauri Venemies, varavaltuutettu (kd-sin.), Helsinki

Juttua muokattu 19.1: Lisätty tekstistä puuttunut virke, joka täsmentää Helsinginniemeä kiertävän tunnelin rahoitusehdotusta.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut