Pääkirjoitus: Suomi muuttaa maalle Uudellemaalle, mutta ei muualle

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

Muuttaako Suomi maalle? Tämän kysymykset esitti Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen Helsingin Uutisten kolumnissaan 27.1.2021.

"Ministeritasoa myöten kohistaan maallemuutosta. Ihmiset haluavat kuulemma tehdä etätöitä, hiihtää ja kalastaa. Yle kertoi elokuussa, että maaseutumaisten kuntien muuttovoitto oli aiempaa suurempaa. Esimerkiksi Puolanka, Paltamo ja Kuhmo olivat saaneet yli kymmenen uutta asukasta!", kirjoitti Savolainen.

Kaupungistumisen megatrendin aallon suunta ei kuitenkaan ole muuttunut mihinkään, aivan kuten Savolainenkin totesi. Maaseutumaisten kuntien väestön väheneminen jatkuu, vaikka hidastui hieman. Lähes kaksi ja puoli tuhatta asukasta muutti pois maaseutumaisista kunnista koronakevään ja -kesän 2020 aikana.

Kunnallisalan kehittämissäätiö KAKSin tutkimuksessa todettiin, että uusmaalaisten keskuudessa nousee kolme asuinalueen valintatekijää ylitse muiden: turvallisuus ja häiriöttömyys, hyvät julkiset liikenneyhteydet ja tärkeiden palveluiden sijainti lähellä asuntoa.

Kaksi jälkimmäistä varmistavat sen, että Uudenmaan asukkaat eivät muuta merkittävissä määrin maalle muualle Suomeen jatkossakaan. Turvallisuus ja häiriöttömyys ovat arvoja, jotka voi kansainvälisessä vertailussa edelleen yhdistää myös Helsingin jokaiseen kolkkaan. Uudenmaan sisältä puolestaan löytyy turvallinen asuinpaikka myös jokaisen suomalaisen omalla mittaristolla, eli nämäkään syyt eivät uusmaalaisia maakuntarajan yli aja.

Sen sijaan asumisen hinta on tekijä, joka voi jarruttaa muuttamista Uudellemaalle, varsinkin pääkaupunkiseudulle ja erityisesti vielä Helsinkiin. Toisaalta Uudellamaalla, pääkaupunkiseudulla ja Helsingissä saa kaikkein varmimmin omansa pois omistusasunnosta, kun tulee aika siitä luopua. Yhä useammalla paikkakunnalla Suomessa näin ei enää ole. Siksi asumisen hintakaan ei ole Uudenmaan osalta pelkkä rasite, mutta se toki riippuu asukkaan tai perheen taloudellisesta tilanteesta.

Helsingin Sanomat uutisoi 5.2.2021, että Nurmijärvi-ilmiö on tyrehtynyt, ja nyt Helsingin kehys­kuntia kasvattavat vieras­kieliset muuttajat. Vain Järvenpäähän ja Sipooseen on viime vuosina muuttanut enemmän kantaväestöä kuin pois muuttaneita oli.

Havainto on mielenkiintoinen, mutta ei poista sitä faktaa, että kaupungistuminen jatkuu. Suurten kaupunkien väkiluku kasvaa jatkossakin. Maakunnista Uusimaa porskuttaa omassa luokassaan. Muissa maakunnissa ovat harvassa ne kunnat, joiden väkiluku keskuskaupungin lisäksi kasvaisi, maakunnista itsestään puhumattakaan. Uudenmaan kehyskunnilla on valoisa tulevaisuus, kun liikenneyhteyksistä ja palveluista pidetään huoli. Tulijoita olisi niin Uudenmaan ulkopuolelta kuin pääkaupunkiseudultakin.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut