Hjalliksen kynästä: Julkisten projektien budjetit paukkuvat

Kansanedustaja Harry Harkimo (liik.) Liike nyt

Harry Harkimo

Julkinen rakentaminen pitää saada kuntoon. Sekä aikataulut että kustannusarviot pettävät liian usein.

Olympiastadion, Länsimetro, Finlandia-talo, Musiikkitalo, Kehärata ja näitä huonoja esimerkkejä riittää valitettavan paljon.

Osassa maksajana on valtio ja osassa kaupunki. Olympiastadion remontti oli puoliksi Helsingin ja valtion. Maksaja on aina sama eli veronmaksaja.

Olympiastadionin remontin piti maksaa 200 miljoonaa euroa. Remontti maksoi 350 miljoonaa euroa. On selvää, että kansallinen monumentti piti laittaa arvoiseensa kuntoon ja varmasti 80 vuotta vanhasta rakennuksesta löytyi kalliita yllätyksiä, mutta silti. 150 miljoonan euron ylitystä kustannuksista ei voi selittää mitenkään. Kyse on luokattomasta johtamisesta.

Aivan toinen asia on se, että 350 miljoonalla olisi rakentanut modernin, kansainvälisen monitoimiareenan. Tukholman Friends-areenalle mahtuu vähintään 40 000 katsojaa katon alle ja areena taipuu nopeasti niin konserttien kuin urheilun käyttöön.

Helsingin urheilutilat ovat selvästi jäljessä Espoota ja Vantaata. Pääsarjan koripalloakin pelataan Kisahallissa, mikä valmistui olympialaisiin.

Seuraava kustannussählinki on tiedossa, jos Kruununvuorensiltaa lähdetään rakentamaan nykyisen suunnitelman ja laskelman pohjalta. Paras arvaus hinnaksi on nyt 350 miljoonaa euroa. Jos se rakennetaan, silta on Suomen pisin ja varmasti kallein.

Paljon ennemmin olisi pitänyt saada sama panos Keskustatunneliin tai nyt tunneli Lönsisataman ruuhkia helpottamaan. Kaupunkisuunnittelun tasoa kuvaa se, että Länsisataman ruuhkat tulivat yllätyksenä, kun Tallinnan laivojen matkustajat ja rekat tuotiin Jätkäsaaren.

Julkista rakentamista leimaavat heikko johtajuus, kehno projektiosaaminen ja omistajuuden puute.

On se kumma, ettei mitään ole opittu. Tällä mallilla olisi jäänyt Hartwall Areena 1990-luvulla tekemättä.

Homekouluja meillä on Helsingissä aivan liikaa. Kun uusia rakennetaan, ne pitää toteuttaa elinkaari-mallilla, jossa rakentaja vastaa rakennuksesta seuraavat 20 vuotta. Näin sisäilman ongelmat saadaan paremmin kuriin.

Tampereella on onnistuneesti käytetty Allianssi-mallia, jossa projektin eri osapuolet tekevät hyvää yhteistyötä. Allianssissa hankkeen eri osapuolet vastaavat projektin suunnittelusta ja rakentamisesta sekä jakavat riskit ja hyödyt. Kustannukset pysyvät kurissa ja aikataulut pitävät. Tampereen tunneli valmistui puoli vuotta etuajassa ja alitti budjettinsa.

Tämä malli pitää ottaa käyttöön Helsingissä.

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut