Ritva Viljanen: Moniarvoinen yhteiskunta pitää kaikki kyydissä myös kriisissä

Vantaan kaupunginjohtaja Ritva Viljanen. Päivi Tuovinen/arkistokuva

Kriisin keskellä tarvitaan monipuolista harkintaa ja tarkkaa näkökykyä tulevaan

Kun tehdään yhteiskunnallisia päätöksiä, on yhteensovitettava useampia yhteiskunnallisia arvoja keskenään. Se on päätöksentekijän vastuullisuutta. Erityisen selvästi tämä tulee näkyviin koronan torjuntaa koskevissa ratkaisuissa.

Olisi helppoa sanoa, että on esimerkiksi vastuutonta järjestää kuntavaalit säädetyssä aikataulussa, koska niiden terveysturvallinen järjestäminen koronan keskellä voi olla hankalaa. Kysymystä ei voi kuitenkaan tarkastella vain yhdestä näkökulmasta. Vaalien järjestäminen ajallaan kuuluu elimellisenä osana demokratiaan. Demokratian ylläpitäminen ei ole vastuutonta. Kokonaisarviossa olisi väärin väittää, että vaalien järjestäminen huhtikuussa olisi vastuutonta. Kaikki huomio tulisi kiinnittää siihen, miten vaalit voidaan järjestää turvallisesti alkuperäisessä aikataulussa. Eikä niiden siirtämiseen tulisi ryhtyä ennen kuin se on aivan välttämätöntä.

Koronaan liittyvien varotoimien välittömistä vaikutuksista on puhuttu melko paljon. Huomattavasti vähemmälle huomiolle ovat jääneet ne vaikutukset, jotka ulottuvat pitkälle tulevaisuuteen ja ovat siksi huomattavasti suurempia. Julkisuudessa koronan vaatimia toimia on käsitelty melko yksisilmäisesti.

HUSin tartuntatautien johto on kannattanut kovia rajoitustoimia. HUSin lastenlääkärien avaamasta näkökulmasta kuva näyttää kuitenkin tyystin toisenlaiselta. Lastenlääkärit tulivat julkisuuteen viestillä, etteivät he pidä etäkoulun jatkamisella saavutettua hyötyä riittävänä suhteessa sen aiheuttamiin haittoihin. Euroopan tartuntatautiviraston (ECDC) mukaan koulujen sulkemiseen pitäisi suhtautua vihoviimeisenä toimenpiteenä, jota tulee harkita vain tilanteessa, missä kaikki muut keinot on jo käytetty.

Lastenlääkärien viesti on tärkeä. Järjestys ei voi olla se, että ensin suljetaan kaikki lapsia ja nuoria koskevat palvelut ja vasta myöhemmässä vaiheessa rajoitetaan aikuisten palveluja. Lisäksi keinoista estää koronatartuntoja tulisi etsiä ensiksi sellaiset, jotka ovat päämäärän kannalta tehokkaita. Onkin syytä huomata, että ei ole olemassa näyttöä siitä, että juuri koulut tai lasten ja nuorten harrastustoiminta aiheuttaisivat merkittävästi taudin leviämistä. Keinona torjua koronaepidemian leviämistä lasten harrastustoiminnan estäminen ja lasten pakottaminen etäopetukseen ovat tehottomia, väärin suunnattuja keinoja. Siksi hallituksen vasta 25.2. ehdottamat ravintola- ja aikuisten harrastustoimintaa koskevat rajoitukset kohdistuvat huomattavasti paremmin koronan tartuntaa estäen.

Koronakriisi poikkeaa aiemmista kriiseistä siinä, että sen rajoitustoimenpiteet ovat kohdistuneet tähän mennessä erityisesti nuoriin. Nuorilta on estetty kouluun meno, harrastukset, kielletty kaverien tapaaminen. Myös kulttuurin, liikunnan ja tapahtumatuotannon rajoituksen ovat merkittävästi kohdentuneet nuoriin. Kaupungeissa näkyvät nuorten elämänpiirin kaventumisen vaikutukset selvästi. Yksinäisyys, masentuneisuus ja ahdistus lisääntyvät. Julkisenhallinnon turvaverkko toimii nyt ohuesti, kun osa nuorista on kadonnut näköpiiristämme.

Erityishuolta tulee kantaa nyt lasten ja nuorten palveluista koronan jälleenrakennusvuosina. Tämä kysymys on yhtä iso kuin koko tulevaisuus.

Kunnilla on hyvät edellytykset arvioida alueellaan koronan edellyttämiä toimenpiteitä laajaan kokonaisharkintaan ja asiantuntijatietoon perustuen. Voimme samanaikaisesti arvioida sosiaalisia, terveydellisiä, koulutoimen sekä nuorisotoimen näkökulmia. Kunnilla on käytössään näiden alojen parhaat paikalliset asiantuntijat. Siksi kaupungit kykenevät joustavasti laaja-alaiseen, eri vaikutusten samanaikaiseen arviointiin. Kun kaupungit ovat lähellä ihmistä, kuva tilanteesta on keskushallintoa tarkempi ja moniulotteisempi.

Pääkaupunkiseudun kuntia on arvosteltu siitä, että ne ovat lieventäneet nuoria koskevia koronavirusepidemian aikaisia rajoituksia. En pidä näitä syytöksiä perusteltuina. Koronan nopean leviämisen syyt ovat muualla. Pääkaupunkiseudun ratkaisut ovat perustuneet vahvaan ja monialaiseen ajantasaiseen asiantuntijatietoon ja kokonaisharkintaan sekä lasten ja nuorten edun huomioon ottamiseen. Pääkaupunkiseutu on korostanut valmiuttaan harkita asiaa uudelleen, jos tilanne muuttuu. Toivottavasti 8.3. alkavan kolmen viikon sulun jälkeen kaikki lapset ja nuoret voivat palata lähiopetukseen.

On myös kysyttävä, millä tavoin parhaiten voidaan edistää koronaviruksen leviämistä ja millaisia laajempia vaikutuksia eri toimenpiteillä on tulevaisuuteen. Syyttelyn sijasta tulisi vakavasti pohtia sitä, mitkä ovat tehokkaimpia keinoja estää pandemian leviämistä ja keskittää voimavarat niihin. Sekin on selvää, että koronakriisin ratkaiseminen edellyttää kaikkien toimijoiden saumatonta yhteistyötä, jossa tunnustetaan eri toimijoiden rooli ja kunnioitetaan toinen toistaan.

Tämä kirjoitus perustuu pääkaupunkiseudun tilanteeseen 25.2.2021.

Ritva Viljanen

Vantaan kaupunginjohtaja

Kommentoi

Mitä tunnetta artikkeli sinussa herättää? Ilmaisemalla tunteesi näet toisten reaktiot.

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut