Pääkirjoitus: Helsingin keskustan vetovoiman lasku voi johtaa pysyvään muutokseen Uudenmaan sisäisessä dynamiikassa

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

Asuntokauppa käy pääkaupunkiseudulla ja Uudellamaalla edelleen vilkkaana. Voidaan sanoa, että jopa poikkeuksellisen vilkkaana, sillä se ei hyytynyt edes joulu-tammikuussa, kuten yleensä.

Helsingin seudun Osuuspankin mukaan asuntolainahakemuksia on jätetty tämän vuoden alussa noin 30 prosenttia enemmän kuin viime vuoden alussa. Markkinoilla vallitsee siis tilanne, jossa halukkaita ostajia on enemmän kuin tarjontaa asunnoista. Nordean viesti pääkaupunkiseudulta vahvistaa tilanteen. Uudenmaan kehysvyöhykkeellä kasvua on OP Uusimaan mukaan ollut jopa 40 prosenttia. Halu asuntokaupoille on siis aidosti kova.

Epäsuhta johtuu osin siitä, että oma nykyinen asunto pannaan vasta sitten myyntiin, kun uusi oma koti on löytynyt. Pelätään nolla-asunnon loukkua. Toisin kuin muualla Suomessa, pääkaupunkiseudulla tämä on mahdollista sillä, väliaikaisrahoitus voi olla mahdollista, eikä pelkoa kahden asunnon loukusta koeta, koska oman asunnon tiedetään menevän nopeasti kaupaksi ja vieläpä hyvään hintaan. Myös pankit tunnistavat ja mahdollistavat ilmiön.

Kova kysyntä näkyy myös myyntiajan lyhentymisessä. Ennen koronaa isojen asuntojen myyntiaika oli neljästä kuuteen kuukautta, kun nyt ostaja löydetään kahden tai kolmen kuukauden sisällä. Kysyntä vauhdittaa myös asuntojen hintakehitystä.

Helsingin keskustan vetovoiman hiipumisesta niin koronan kuin lukuisten kaupunkirakenteeseen liittyvien hankkeiden takia on puhuttu aktiivisesti jo pari vuotta. Myös halu väljemmästä asumisesta ohjaa ihmisiä Helsingin laidoille, Espooseen, Vantaalle ja Uudenmaan kehysvyöhykkeelle.

Sp-kodin toimitusjohtaja Jukka Rantanen ja Säästöpankin toimitusjohtaja Esa Jäntti, uskovat, että jo kokonaisen vuoden kestänyt koronatilanne on muuttanut pääkaupunkiseudun asuntomarkkinoita ennennäkemättömällä tavalla – ja osin ehkä pysyvästi.

Mikäli Rantasen, Jäntin ja lukuisten muiden esittämä arvio pitää paikkansa ja ilmiö jää pysyväksi, kannattaa Espoon, Vantaan ja kehyskuntien vielä nykyistä voimakkaammin panostaa palveluihinsa, sujuviin liikenneyhteyksiin ja riittävän laajaan ja laadukkaaseen asuntotarjontaan. Kyse voi olla Uudenmaan sisäisen dynamiikan kannalta merkittävästä muutoksesta, jossa painopiste siirtyy asteen pari Helsingin keskustasta ulospäin.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut