Pääkirjoitus Helsingin poliisilaitos viestii kovan paineen alla

Poliisin nuorisorikoksia tutkiva ryhmä on viimeisen vuoden aikana ollut Helsingissä täystyöllistetty. Tutkittavana on ollut vaikeasti tutkittavia ja työläitä tapauksia, kuten Koskelan teini-ikäisen pojan kuolemaan johtanut tapaus, Alppipuiston joukkoryöstön yritys sekä muun muassa Kannelmäen törkeä ryöstö.

Tänä vuonna nuorten tekemiä ryöstön yrityksiä, ryöstöjä ja törkeitä ryöstöjä on kirjattu Helsingissä 16. Viime vuoden vastaavaan aikaan määrä oli 17. Tilastojen mukaan ryöstörikoksia ei siis ole aiempaa enempää. Helsingin poliisilaitoksen rikoskomisario Marko Forss kuitenkin totesi (HU 16.4.), että kirjattujen ilmoitusten määrä ei kuitenkaan kerro koko totuutta tilanteesta tai edes rikoksentekijöiden määrästä. "Tämä ei kerro sitä, kuinka paljon epäiltyjä jutussa on. Tämä on ainoastaan tapausten määrä."

Julkisuudessa on viime vuodesta lähtien puitu isosti sitä, onko ”Suomi Ruotsin tiellä”, eli muotoutuuko Helsinkiinkin lähiöitä, jonne poliisi, saati tavallinen kaupunkilainen, ei jengiväkivallan vuoksi enää uskalla mennä.

Vaarallisesti käyttäytyvät ja ryöstelevät nuorisoporukat ovat herättäneet paljon keskustelua ja jopa pelkoja. Ryöstöjen kohteina ovat olleet rahaksi muutettavat merkkivaatteet tai -tavarat.

Asia pulpahti isosti pintaan viime marraskuussa, kun poliisi myönsi Helsingin Sanomissa, että pääkaupunkiseudulla on 100 - 150 nuorta, jotka ovat syyllistyneet tai olleet muuten mukana, kun väkivaltaa on käytetty muun muassa ryöstöjen yhteydessä. Poliisi vahvisti myös sen, että enemmistö tästä joukosta on maahanmuuttajataustaista. Helsingin poliisin komisario Katja Nissinen kiisti katujengit Helsingin Uutisille (HU 14.–15.11.).

Tilanteen ja aiheesta keskustelemisen vaikeutta kuvaa hyvin se, että vastaavanlaisesta nuorisoväkivallasta on kerrottu jo aiemmin, mutta siitä ei ole haluttu puhua. Päinvastoin, ongelma on pyritty lakaisemaan maton alle. Helsingin Uutiset on kirjoittanut aiheesta ja listannut nuorten väkivallantekoja muun muassa 24.6.2020 ja 23.11.2019.

Mediassa on viime viikolla nostettu esille niin sanottu roadman-ilmiö, johon kuuluu pukeutuminen tietynlaisiin kalliisiin vaatteisiin, kuten lenkkareihin, vöihin, takkeihin, koruihin ja toppaliiveihin. Roadman tarkoittaa brittienglannissa kadunkulkijaa, joka ansaitsee palkkansa tekemällä rikoksia.

Nuorten ryöstelyssä ja sen tavoissa ei sinänsä ole poliisille mitään uutta. "Yleisesti ottaen sen tiedämme, että lapset ryöstävät vaatteita toisensa päältä. Ryöstöjä on tapahtunut useita vuosia. Ei tässä mitään uutta ole", totesi Forss haastattelussamme 16.4. Kommentin pohjalta julkaisimme verkossa uutisen otsikolla: "Lapset ryöstävät vaatteita toisensa päältä, ei tässä mitään uutta ole", sanoo poliisi rikosilmiöstä – Lauttasaaren puukkoryöstöstä epäilty 16-vuotias on "poliisin vanha tuttu"

Forss joutui kommentinsa ja jutun otsikon takia sosiaalisessa mediassa myrskyn silmään, minkä jälkeen hän pyysi Helsingin Uutisia muokkaamaan juttua sekä otsikkoa siten, että niistä kävisi ilmi, että vaatteiden ryöstely uhrin päältä on "suhteellisen tuore ilmiö", johon poliisi on törmännyt "parisen vuotta".

Kun toimitus ei huomannut yleiseen sähköpostiosoitteeseen tullutta viestiä perjantai-illan ja lauantaipäivän aikana, teki Forss aiheesta oman some-päivityksensä, jossa täsmensi lausumaansa edellä kuvatulla tavalla. Lisäksi Forss väitti lähettäneensä toimitukselle oikaisupyynnön, vaikka hänen viestissään ei mainittu sanaa oikaisu lainkaan. Forss unohti myös mainita, että hän oli saanut jutun leipätekstin sekä omat sitaattinsa luettavakseen etukäteen, eikä tehnyt mainittuun kohtaan mitään korjauspyyntöjä.

Maanantaina Helsingin poliisilaitos lähetti asiasta oman virallisen oikaisupyyntönsä, koska pelkästään jutun leipätekstiin tehty muokkaus (lisäys vaateryöstöjen aikamääreestä ja niiden ilmentymisestä poliisille) ei heille riittänyt. He siis vaativat oikaisua sitaattiin, jonka heidän edustajansa oli itse hyväksynyt, sekä otsikkoon, joka oli rakentunut hyväksytyn sitaatin pohjalta.

Helsingin Uutisilla ei ole mitään syytä jättää aiheellisia oikaisuja tekemättä, päinvastoin. Mutta emme voi oikaista virheenämme tietoa, jonka olemme asianosaiselta etukäteen saaneet ja sen oikeellisuuden vielä erikseen varmistaneet. Sen sijaan voimme jatkaa asian journalistista käsittelyä muutoin, esimerkiksi jatkojutun ja tämän pääkirjoituksen muodossa, kuten nyt teemmekin.

Parikin vuotta vaatteiden ryöstelyä toisten päältä on liikaa. Keskustelun ei pitäisi pyöriä siinä, onko ilmiö tuore vai vanha, vaan siinä, että miten siitä päästäisiin kokonaan eroon, pikaisesti. Samalla keskustelu kuitenkin jälleen osoittaa sen, kuinka arka aihe nuorisorikollisuus Helsingissä on. Niin kauan, kuin siitä ei voida puhua oikeilla nimillä ja termeillä, on siihen myös vaikeaa kunnolla puuttua.

Marraskuussa 2020 kirjoitin, että lienee nyt kuitenkin kaikille osapuolille selvää, että nuorison lisääntyvä väkivalta on Helsingissä ongelma, jonka todellinen kokoluokka pitää vielä hahmottaa oikeaksi. Asiaan pitää puuttua riittävällä vakavuudella ja siitä tulee voida myös keskustella useista eri näkökulmista, ilman, että keskustelija leimataan tai keskustelu vaiennetaan, vaikka näkemys olisikin eri kuin oma.

Faktapohjainen, kiihkoton ja asiallinen keskustelu johtaisi parhaaseen lopputulokseen, mutta kaikkien tulisi olla valmiita hyväksymään, että sen myötä esiin nousevat ongelmat ja ratkaisuehdotukset niiden korjaamiseksi voivat olla erilaiset kuin omat lähtökohtaiset oletukset.

En kadehti haasteita, joita Helsingin poliisilaitos viestinnässään kohtaa. Esimerkiksi Elokapina-mielenosoitus tai koronarajoituksia vastustanut mielenosoitus olivat agendaltaan ja toiminnaltaan aivan erit, mutta loka lensi molemmissa tapauksissa poliisin niskaan. Poliisin jokaiseen tekoon ja sanavalintaan tartuttiin, vaikka yleisesti kansalaisten luottamus ja arvostus poliisin toimintaa on Suomessa korkealla tasolla. Niin minullakin.

Keskustelukulttuuri ei ole enää terve, lisäksi se on vahvasti politisoitunut. Pahimmillaan se johtaa siihen, että poliisi tiedottaa ja viestii mieluummin niukasti kuin avoimesti – ja se ei ole koskaan demokratiassa hyväksi. Some on myös tehokas keino painostaa, siihenkään ei median tai poliisin pidä antautua.

Karri Kannala

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

"Lapset ryöstävät vaatteita toisensa päältä, ei tässä mitään uutta ole", sanoo poliisi rikosilmiöstä – Lauttasaaren puukkoryöstöstä epäilty 16-vuotias on "poliisin vanha tuttu"

Etusivulla nyt

Luetuimmat

Mistä tänään puhutaan?

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut