Koronakriisi on koetellut koko Suomen yhteiskuntaa ennennäkemättömällä tavalla. Akuuttien terveyskysymysten lisäksi myös talousvaikutukset ovat olleet joillain aloilla järisyttäviä. Tämä pätee myös joukkoliikenteeseen. Me ajoimme koko HSL:n historian ajan kestäneen nousukauden päätteeksi suoraan seinään, ja toipuminen tulee joka tapauksessa kestämään pitkään. Elpyminen ei kuitenkaan ole vielä edes alkanut.
Joukkoliikenteen matkustajamäärät ovat tällä hetkellä yli 50 prosenttia matalammalla tasolla kuin vastaavaan aikaan ennen koronakriisiä. Samassa suhteessa ovat romahtaneet myös lipputulot. Viime vuonna teimme yli 70 miljoonaa euroa alijäämäisen tuloksen, mutta ilman valtion tukea olisimme jääneet jopa 128 euron miljoonan euron alijäämään. Jouduimme tästä huolimatta ottamaan lainaa 50 miljoonaa euroa.
Vuoden 2021 talousarviossa olemme alusta asti lähteneet siitä, että vuosi on normaalia heikompi. Alkuvuonna koronatilanne on kuitenkin ollut niin heikko, että tulemme näillä näkymin jäämään myös vuoden 2021 talousarviosta.
Tästä syystä joukkoliikenne tarvitsee edelleen valtion tukea. Ilman sitä vaihtoehtomme ovat vähissä. Uhkana ovat joukkoliikenteen karsiminen tai lippujen hintojen nostaminen, mutta molempiin toimiin liittyy suuria ongelmia. Vain valtion tuen avulla voimme taata sen, että joukkoliikenne pysyy houkuttelevana vaihtoehtona myös koronan jälkeisessä ajassa, sillä joukkoliikennettä tarvitaan silloin kipeästi.
Joukkoliikenteellä on merkittävä rooli ilmastonmuutoksen vastaisessa taistelussa ja Helsingin seudun päästötavoitteiden saavuttamisessa. Toisaalta hyvä joukkoliikenne on toimivan kaupungin tae ja samalla edistää koko seudun kilpailukykyä.
Ennen koronapandemiaa joukkoliikenteen suosio, matkustajamäärät ja lipputulot olivat nousseet koko HSL:n siihenastisen historian ajan, vuodesta 2010 alkaen. Ja kun joukkoliikenne on suosittua, myös HSL:n saamat lipputulot ovat suurempia. Niinpä meidän oli joka vuosi mahdollista jatkuvasti parantaa joukkoliikenteen palvelutasoa, tihentää liikennettä, perustaa uusia linjoja – ja tehdä kaikki tämä niin, että lippujen hinnat ovat pysyneet kohtuullisina ja vuonna 2019 käyttöön otettujen uusien vyöhykkeiden myötä jopa osin laskivat.
Hyvä joukkoliikenne on toimivan kaupungin tae ja samalla edistää koko seudun kilpailukykyä.
Joukkoliikenteen kultaisella 2010-luvulla kehärata toi raideliikenteen piiriin lentoaseman ja lisäksi neljä muuta uutta asemaa Vantaalla, ja myös metro laajeni Ruoholahdesta Matinkylään.
Tämä nousukausi päättyi maaliskuussa 2020 äkkipudotukseen, ja toipumisen alkamista odotetaan edelleen. Joukkoliikenne palvelee nytkin, kuten se on palvellut myös läpi vaikeimpien korona-aikojen. Olemme pitäneet yhteiskunnan toiminnassa. Akuutin koronakriisin jälkeen haluamme olla vahvasti mukana Helsingin seudun uudessa nousussa.
Tarvitsemme apua nyt, jotta voimme olla avuksi tulevaisuudessa.
Mika Nykänen HSL:n toimitusjohtaja