Pääkirjoitus: Suomalaisnuoret kärsivät syyttä ilmastoahdistuksesta – asiat pantava oikeaan mittaluokkaan

Helsingin Uutisten päätoimittaja Karri Kannala. Johanna Erjonsalo
Karri Kannala

Karri Kannala

Nuorten aikuisten ilmastoahdistuksen yhteys mielenterveyteen on voimakkainta Suomessa, ilmenee useaan maahan ulottuneesta tuoreesta tutkimuksesta (HU 26.4.). Ilmastomuutoksen aiheuttamat negatiiviset tunteet lisäävät unettomuutta ja uhkaavat mielenterveyttä.

Helsingin yliopiston professorin Katariina Salmela-Aron mukaan Suomessa nuoret aikuiset ottavat ilmastokysymykset erittäin vakavasti, mutta samalla monet nuoret voivat huonosti ja se heijastuu myös ilmastoahdistuksena.

Tutkimus toteutettiin korkeakouluopiskelijoilla 25 maassa. Osallistujia oli runsaat 10 100 ja heidän keski-ikänsä oli 23 vuotta. Naisia oli osallistujista 63 prosenttia. Suomesta tutkimukseen osallistui 633 henkilöä. Kyseessä on ensimmäinen kerta, kun ilmastoahdistusta tutkitaan näin laajalla aineistolla.

Tutkimuksessa luokiteltiin länsimaiksi Australia, Brasilia, Kanada, Chile, Suomi, Saksa, Italia, Alankomaat, Norja, Portugali, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta, kun taas Kiina, Indonesia, Iran, Japani, Malesia, Nigeria, Pakistan, Filippiinit, Romania, Venäjä, Slovakia, Tansania ja Uganda luokiteltiin ulkopuolisiksi maiksi.

Suomi sijoittui 25 maan joukossa kuudenneksi ilmastonmuutokseen liittyvässä ahdistuksessa, ja Suomessa ilmastoahdistuksen yhteys mielenterveyteen oli voimakkainta kaikkien maiden vertailussa. Eniten ilmastonmuutokseen liittyvää ahdistusta koettiin Brasiliassa. Suomea lähimpänä kansainvälisessä tutkimuksessa olivat Australia ja Kanada.

Vain noin kolmannes Suomessa kerätystä muovijätteestä päätyy uusiokäyttöön. Loput poltetaan sekajätteen tavoin. Näin kertoi Ylen MOT-ohjelma.

Samaan aikaan HSY tehostaa kotitalousjätteiden lajittelua ja keräystä mittavasti. Taloyhtiöiden roskakatoksiin viedään noin 10 000 uutta jäteastiaa. Muovipakkausjätettä kerätään erillisiin astioihin kaikissa yli viiden asunnon kiinteistöissä. Helsingin Uutiset kysyi, mikä järki on lisätä muovinkeräystä, jos siitä valtaosa päätyy poltettavaksi sekajätteen tavoin? "Kannustamme edelleen lajittelemaan myös muovipakkaukset, vaikka tilanne tällä hetkellä lopullisen kierrätysasteen osalta ei ole järin hyvä", kuului HSY:n vastaus.

Helsingin Sanomat kertoi taannoin, kuinka Kiina rakensi viime vuonna enemmän hiilivoimaa kuin koko muu maailma sai sitä vähennettyä. Viime viikolla HS:n grafiikka näytti, kuinka Kiinan ja Intian saastutuskäyrät vain kiipeävät ylöspäin, niin absoluuttisesti kuin suhteessa väkilukuun.

Ilmastonmuutos on pakko saada pysäytettyä ja samalla biotalous sekä cleantech ovat Suomen taloudelle ja työllisyydelle iso mahdollisuus.

Olisi toivottavaa, että Suomen päästökeskustelu, joka tullee olemaan myös yksi kuntavaalien pääteemoista, käytäisiin asioista, joilla aidosti on merkitystä ilmaston kannalta. Nyt kyse on liian usein silmänlumeesta, jolla kalastellaan ilmastoirtopisteitä. Tästä esimerkkinä käy muun muassa koulujen maidon korvaaminen kasvisjuomalla.

Samalla se olisi reilua ja armollista niitä suomalaisia nuoria kohtaan, jotka nyt kärsivät ilmastoahdistuksesta – syyttä.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut