Vaaliareena: Vaivaako Helsinkiä asuntorakentamisen vauhtisokeus?

HU:n vaaliareenalla julkaistaan kuntavaaliehdokkaiden kirjoituksia.

Jätkäsaariea rakennetaan tehokkaasti. Kuvituskuva. Päivi Tuovinen

Nazzareno "Reno" Sifo kuntavaaliehdokas (kok.)

Helsinki nosti asuntotuotantotavoitteen 8 000 asuntoon vuodessa. Se vastaa kahta Hernesaarta. Perusteena on sinänsä ylevä tavoite laskea asumiskustannuksia. Mutta olisiko asuntotuotantoa syytä tarkastella kriittisesti?

Kaupunginkanslian ennusteen 2020–2060 mukaan Helsinki kasvaa vuoteen 2027 asti 7 000 asukkaalla vuodessa ja 40 vuoden kasvuennuste on noin 5 000 asukasta vuodessa. Ei kovin paljon.

Suunnittelijana väitän, ettei 7 000 asukasta tarvitse 8 000 asuntoa. Noin 3 500 asuntoa riittäisi, sisältäen yksiöt ja perheasunnot. Tämä oli Helsingin tavoite vielä 2004–2007.

Asuntotuotantotavoite ohjaa nyt kaupungin maanluovutusta. Koska maan myynti on keskeinen osa kaupungin tuloja, ei olisi tarkoituksenmukaista myydä maata paljon kerralla, koska se laskee oleellisesti siitä saatavaa hintaa. Rakennuttajilla ei myöskään aina ole intressiä kehittää haltuunsa saamaa maata kerralla, koska se johtaa asuntojen hintojen laskuun, eli pienempään tuottoon.

Asuinkustannusten nousu on kaikkien kehittyneiden maiden suurten kaupunkien haaste. Helsinki ei ole pahimmasta päästä. Ratkaisu ei ole rakentaa yli tarpeen, vaan kyse on monimutkaisemmasta yhtälöstä. Kustannuksiin vaikuttavat myös korot, tulot, työllisyys, luototustilanne, globaalien vuokra-asuntosijoittajien nousu, valtion ohjaustoimet sekä rakennusolosuhteet.

On kuin kaupunkiympäristölautakunta pelaisi Anni Sinnemäen johdolla Tiny Towns -lautapeliä, jossa pormestarit rakentavat mahdollisimman paljon asuntoja voittaakseen, mikä on surullista.

Seuraus nähtiin 31. maaliskuuta valtuuston edistettyä Malmin Nallenrinteen kaavaa, jossa asuntorakentamisen takia Helsinki menettää koko yleisilmailutoimialan, sen kilpailutekijät, katkaisee nuorilta koulutustien arvostettuun ammattiin Helsingissä, sekä tuhoaa alueen harvinaiset biotyypit.

On outoa, miksi asuntotuotantoa ei tahdota sovittaa yhteen luonnon- ja kulttuuriympäristön kanssa. Seuraavaksi betonin alle voi jäädä siivu Keskuspuistoa tai jotain muuta helsinkiläisille rakasta. Tilalle tarjotaan rakennettuja puistoja, joilla ei ole luonnonsuojelullista merkitystä. Suuresta asuntotuotannosta on tullut helsinkiläisille bad romance, jolle uhrataan kaikki.

Helsingillä on riittävä kaavoitusvaranto, joka mahdollistaisi kasvun ja ekologisen kaupunkirakenteen. Olisi annettava tilaa moniarvoiselle ekologisuudelle, ilman ideologisia arvolatauksia – tulevaisuuden autoilukin joka ei aiheuta paikallisia päästöjä, onnettomuuksia tai ruuhkia voi olla sen osa. Pääkaupunkia on kehitettävä osana Suomea ja maailmaa.

Nazzareno "Reno" Sifo

kuntavaaliehdokas (kok.)

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut