Vaaliareena: Liikkuminen ei saa kallistua

Kuvituskuva. Arkisto/ Mika M. Niskanen

Ilmastonmuutoksen torjunta on tärkeä ja yhteinen asia. Yksin hosumalla ei kuitenkaan synny mitään järkevää. Helsinki ei voi lähteä sooloilemaan ruuhkamaksujen kanssa.

Helsinkiä, Uuttamaata ja pääkaupunkiseutua pitää kehittää yhtenä kokonaisuutena, koska yrittäjät ja työntekijät liikkuvat koko maakunnan alueella.

Helsingissä keskustassa pysäköinti on niin kallista, ettei sinne kukaan turhaan tule. Vielä jos päälle tulevat ruuhkamaksut, autioituu keskusta takuuvarmasti.

Helsingissä ei ole ruuhkia ja yksityisautolla liikkuminen on jo muutenkin aivan liian kallista.

Puolet Helsingissä töissä käyvistä yrittäjistä ja työntekijöistä tulee pääkaupunkiseudun kehyskunnista. Riippuen työstä ja toimenkuvasta Helsinkiin suunnitellut ruuhkamaksut voisivat olla jopa 2000-3000 euroa vuodessa. Ei siivousalan tai kuljetusalan yrittäjä tai huoltomies voi liikkua julkisilla.

Nyt yritetään kannustaa sähköautoiluun ja puhtaampiin polttoaineisiin. Se on helpommin sanottu kuin tehty. Sähköautot ovat hyvin kalliita.

Tärkeintä olisi nyt antaa markkinoiden toimia.

Autot ovat Suomessa keskimäärin 12 vuotta vanhoja ja lisää vanhoja dieseleitä tuodaan Ruotsista ja Saksasta.

Uusiutuvien polttoaineiden osuus on meillä päätetty 30 prosentiksi vuoteen 2030 mennessä. Tämä päätös voi tulla todella kalliiksi. Voimme veikata väärää hevosta.

Autot voivat tulevaisuudessa liikkua sekä kaasulla että hiilivapaasti tuotetulla biodieselillä. Sähkölläkin varmasti ajetaan. Tärkeintä olisi nyt antaa markkinoiden toimia. Sitä kehitystä ei yksittäinen valtio tai edes EU pysty sääntelyllä ohjaamaan.

Suomessa ajetaan autoilijoita ahdinkoon kalliimpaa biodieseliä tuputtamalla. Taloyhtiöt rakentavat hiki hatussa latauspisteitä sähköautoille. Kymmenen vuoden päästä molemmat projektit voivat olla täysin naurettavia ja kuka ne maksaa?

No, suomalainen veronmaksaja ja yrittäjä.

Tämä kaikki juontuu vain siitä, että poliitikot ovat päättäneet, että Suomi haluaa olla maailman ensimmäinen hiilineutraali valtio vuonna 2035. Viisaus tähän piilee vain siinä, että haluamme täällä olla rohkaiseva esimerkki. Kukahan tämän rohkaisevan esimerkin maksaa?

No, suomalainen veronmaksaja ja yrittäjä.

Ruotsin tavoite on 2045 ja Euroopan unionin 2050. Ruotsin tavoite riittää meillekin.

Harry Harkimo kansanedustaja Liike Nytin puheenjohtaja kuntavaaliehdokas Helsingissä

Kommentoi

Tilaa uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut