Viime viikolla tuli kuluneeksi vuosi siitä, kun Postitalossa yli 80 vuotta palvellut posti lopetettiin. Kuinka monella on ikävä?
Helsingistä hävisi viime viikolla jälleen yksi asiamiesposti, kun Lauttasaaren Infon noutopiste jäi historiaan (HU länsi 28.7.). Palvelun loppu herätti paljon huolta ja napinaa, vaikka palvelu ei omaan arkeen olisikaan vaikuttanut. Se kertoo, kuinka tärkeä instituutio perinteinen palveleva posti Suomessa on.
Itella-nimeä minulla on kova ikävä. Suomen Posti tunnettiin tällä nimellä vuosina 2007–2014. Nimeä perusteltiin aikanaan muun muassa sillä, että Posti halusi erottua ja pärjätä paremmin kansainvälisessä logistiikkakilpailussa.
Ajatus oli hyvä. Käytin Itella nimeä puhekielessä luontevasti, vaikka brändi oli tarkoitettu enemmän yrityksille. Vertailu DHL:n ja UPS:n kaltaisten logistiikkajättien kanssa oli tuolloin selkeämpää.
Itella-nimestä luovuttiin juuri samoihin aikoihin, kun verkkokauppojen pakettiliikenne alkoi kiihtyä huippulukemiin. Moni oli tyytyväinen, mutta ero kilpailijoihin alkoi kasvaa.
Postin brändin pelastukseksi nousi Smarpost-pakettiautomaatti. Iloisen väriset laatikkorivit tuovat hyvää mieltä kaikkialle, mihin niitä perustetaan. Palvelu toimii pääsääntöisesti hyvin ja sillä on paljon potentiaalia kehittyä yhä monipuolisemmaksi. Kilpailijat menevät yhä välillä ohi ja pitävät huolen, että uutta on keksittävä koko ajan.
Pakettien tilaaminen on hankalaa, koska etukäteen ei yleensä tiedä, mistä ne pitäisi noutaa. Tai yrittääkö kuriiri tuoda toimitusta kotiovelle. Entäs pakettien palauttaminen? Eipä ole montaa muuta postiasiaa, joka olisi tehty yhtä helpoksi ja nopeaksi.
Viime viikon tiistaina lähetin tärkeän postikortin, joka piti saada perille saman viikon aikana. Ostin lisäpalveluna plus-merkin, jolla kortti tai kirje luvattiin perille toisena työpäivänä postittamisesta. Kun lasketaan mukaan myös postikortin hinta, lähetyksen hinnaksi tuli noin viisi euroa. Seurasin netistä, milloin kortti oli perillä. Homma toimi paremmin kuin luvattiin. Onnittelut olivat oikeassa osoitteessa kymmentä minuuttia vaille kaksi vuorokautta.
Aapo Siippainen
uutispäällikkö
aapo.siippainen@media.fi