Sosiaali- ja terveysala saa välillä kohtuutontakin kuraa niskaansa, kun otetaan huomioon, että hoiva- ja sosiaalityö on Suomessa lähtökohtaisesti huippuluokkaa. On vastenmielistä seurata esimerkiksi ylityöllistetyissä keskussairaaloiden päivystyksissä öykkäröiviä potilaita, joiden suurin syy päivystykseen joutumisesta löytyy yleensä peiliin katsomalla.
Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri Hus on valtava laitos: niin työnantajana kuin hoidettavien potilaiden määrällä mitattuna. Itselläni on Husista vain hyviä kokemuksia. Uskallan väittää, että näin on suurimmalla osalla Husin potilaista.
Terveys on kuitenkin herkkä ja henkilökohtainen aihe. Virheet ja huono palvelu nousevat helposti esiin, kun ne osuvat oman tai lähimmäisen kohdalle. Tässä valossa on vaikea ymmärtää, miksi sote-ala ei yleisesti panosta enempää esimiestyöhön ja johtamiseen.
Tuntuu siltä, että oli kyse sitten Vantaan kaupungin sosiaalityöntekijöistä, Husin henkilöstöstä, verohallinnosta, Kelasta tai mistä tahansa valtion tai kunnan naisvaltaisesta alasta, on epäkohtia esimiestyöstä löydettävissä varsin helposti.
Huonon ilmapiirin ja imagohaitan lisäksi heikko esimiestyö voi johtaa myös konkreettisiin virheisiin, joihin ei esimerkiksi sairaanhoidon parissa juuri olisi varaa. Sairaanhoitajien ja lääkäreiden henkilöjohtamisen taitoihin olisi syytä kiinnittää merkittävästi nykyistä enemmän huomiota. Se olisi työntekijän, potilaan ja työnantajan yhteinen etu.
Esimiestyön laatu korostuu erityisesti nyt. Korona on altistanut sote-alan henkilöstön ennennäkemättömälle kuormitukselle. Korona rasittaa niin itse sairautena kuin lisääntyneenä akuuttina työnä. Samaan aikaan hoitojonot venyvät ja perusterveydenhuolto alkaa aidosti olla jopa lähellä romahtamispistettä. Näin voidaan sanoa, kun pääkaupunkiseudulla puhutaan jopa kymmenistä tuhansista ihmisistä, jotka eivät ole vielä saaneet edes pyytämäänsä takaisinsoittoa.
Samaan aikaan päälle on jo kaadettu pahasti kompuroinut Apotti-uudistus ja sote-uudistus on tuloillaan. On täysin käsittämätöntä, että Hus tarjoaa tästä hoitajilleen kiitokseksi mahdollisuutta tehdä itse kiitoskortti.
On selvää, että rahaa ylenpalttisiin palkankorotuksiin tai bonuksiin ei ole. Moni sote-alan ammattilainen olisikin varmasti paljon kiitollisempi laadukkaasta esimiestyöstä kuin pienestä lisäkorvauksesta. Sillä olisi merkittävä vaikutus myös työvoiman pysyvyyteen ja saantiin, suurempi kuin prosentin tai parin palkankorotuksella.
Karri Kannala
karri.kannala@media.fi
Päätoimittaja, paikallisjohtaja