Huoli hoitajamitoituksen toimivuudesta kasvaa Helsingissä.
"Uudella lailla säädettiin juuri tiukka hoitajamitoitus. Ja silti meiltä uupuu tuhansia hoitajia", kaupunginvaltuutettu Mikael Junger (liik.) twiittasi. Junger on ironisesti hämmästellyt, miksi "hoitajamitoitus ei olekaan lisännyt hoitajien määrää, vaan paikkoja on jouduttu sen sijaan sulkemaan".
Vihreiden Osmo Soininvaara oli samaa mieltä jo aiemmin tänä vuonna. "Hoitajamitoituksen piti tarkoittaa, että 30 hengen hoitoyksikössä on oltava vähintään 21 hoitajaa. Käytännössä tämä tulee toimimaan päinvastoin. Jos hoitajia on onnistuttu haalimaan vain 14, saa asukkaita ottaa korkeintaan 20", hän kirjoitti Verde-lehden pääkirjoituksessa.
Mehiläisen omistamilla Mainiokodeilla on Helsingissä viisi hoivakotia. Hoivapalveluiden liiketoimintajohtaja Niklas Härus sanoi haastattelussamme, että niissä on muutamia vapaita paikkoja. Asiakkaita voitaisiin ottaa siis lisää, jos työvoimaa olisi enemmän.
Helsingin kaupungin ympärivuorokautisesta hoidosta vastaava palvelualueen johtaja Maritta Haavisto puolestaan sanoi, että hoitajamitoitus on toteutunut Helsingissä tänä vuonna hyvin, vaikka työvoiman tarve on kroonista. Työvoiman saanti on ongelmallista, koska koronajäljitykseen ja rokottamiseen tarvitaan paljon työntekijöitä.
Haavisto näkee, että yhteiskunnan pitää toimia niin, että vanhukset saavat tarvitsemansa hoidon. "Emme lähde ainakaan siitä, että joutuisimme supistamaan paikkoja hoitajamitoituksen takia. Pitää pystyä huolehtimaan kaikista hauraimmassa asemassa olevista. Tämä on laaja yhteiskunnallinen ja palkkapoliittinen kysymys. Miten paljon koulutetaan ja miten houkutellaan työntekijöitä?"
Viime syksynä hoitajamitoitus kirjattiin lakiin. Tällä hetkellä se on 0,55 ja nousee 0,7:ään vuonna 2023.
Yksinkertaistettuna luku tarkoittaa sitä, että kymmentä vanhusta kohti pitää olla vähintään seitsemän välitöntä asiakastyötä tekevää työntekijää. Esimerkiksi kymmenen vanhuksen yksikössä voi aamuvuorossa olla kolme hoitajaa, illassa kolme ja yössä yksi. Luku ei siis tarkoita, että paikalla olisi kerralla seitsemän työntekijää.
Useiden kriittisten ongelmien kanssa juuri nyt kamppaileva sote-ala ei tokene lakiin kirjatulla hoitajamitoituksella. Päinvastoin: arjen normalisoituessa koronan jälkeen voi työvoimapula olla nykyistä pahempikin, jos alan vetovoimaa ei korjata.
Karri Kannala
karri.kannala@media.fi
Päätoimittaja, paikallisjohtaja