Lukijalta: Kaupunkisuunnittelun ihannoima tiiviys on haitallista

Kuvituskuva Arkisto / Johanna Erjonsalo

Ilmastokriisin aiheuttajista vähälle huomiolle on jäänyt kaupunkiympäristömme nopea ja dramaattinen muutos.

Aikaisemmin pääkaupunkiseudullakin rakennettiin suhteellisen harvaa ja matalaa, nyt korkeaa ja ahdasta. Muutoksen on suurelta osin aiheuttanut pääkaupunkiseudun ja valtion tekemä maankäytön, asumisen ja liikenteen ns. mal-sopimus.

Tiivis kaupunkirakentaminen toki vähentää liikennettä ja siten fossiilisten polttoaineiden kulutusta. Ilmastopäästöihin vaikuttavat kuitenkin monet muutkin tekijät. Korkea ja tiivis rakentaminen kiihdyttää ilmastonmuutosta. Esimerkiksi pilvenpiirtäjä aiheuttaa moninkertaisen hiilijalanjäljen kerrosalaltaan samankokoiseen matalaan rakennukseen verrattuna. Energiankulutus on sitä suurempi mitä korkeampi talo on; hiilidioksisipäästöt ovat suuremmat ja sähkönkulutus on suurempi.

Tiivis rakentaminen johtaa lämpösaarekeilmiöön ja koneellinen jäähdytys lisää päästöjä. Tiiviiseen rakentamiseen liittyyvä ahtaus ja lähiluonnon vähäisyys tai puute ahdistavat, ja epäilemättä myötävaikuttavat myös pandemioiden leviämiseen, esimerkkinä korona.

Rakentamisen tiivistäminen heikentää kaikkien asukkaiden hyvinvointia ja eniten kärsivät nuoret ja pienituloiset. Tiivis täydennysrakentaminen ja kaupunkibulevardit ovat epäonnistuneita suunnitelmia, joita ollaan toteuttamassa kansalaisvastustuksesta huolimatta.

Tehorakentamisen seurauksia asukkaiden ja ilmastonmuutoksen vinkkelistä ei ole huomioitu tai ymmärretty. Asuinympäristön väljyys ja lähiluonnon vaaliminen puolestaan parantavat elämänlaatua. Kaupungeista pitäisi tehdä hyviä ja toimivia ekosysteemejä; viheralueet ja puistojen puusto viilentävät kaupunkia, sitovat hiilidioksidia ja parantavat ilmanlaatua.

Kun yhä useampi tekee myös etätöitä, omassa naapurustossa viihtymisen merkitys korostuu. Liian tiivis rakentaminen päinvastoin pilaa asumisympäristöä. Tehorakentamisen ahneus etenkin pääkaupunkiseudulla vahingoittaa koko metropolin identiteettiä ja meidän kaikkien hyvinvointia. Suomi on Euroopan kolmanneksi harvimmin asuttu maa Islannin ja Norjan jälkeen, joten rakennusmaata riittää.

Jorma Paavonen Emeritusprofessori Helsinki

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut