Koronasta kasvuun

Espoon kaupunginjohtaja Jukka Mäkelä. Espoon kaupunki

Suomen tiheimmin asuttuna alueena Helsinki, Espoo, Vantaa ja koko metropolialue ovat kärsineet koronaepidemiasta eniten. Taudin ilmaantuvuus on ollut ja on edelleen suurinta ja voimakkaimmat rajoitukset kohdistuvat pääkaupunkiseudun asukkaisiin ja elinkeinoelämään.

Nyt on suunnattava katse koronan jälkeiseen uudistumiseen. Koko seudun ja Suomen taloudellisen kestävyyden kannalta nyt on aika panostaa kasvuun, työllisyyteen, tuottavuuteen, investointeihin ja osaamiseen. Nyt pitää luoda perustaa tulevaisuuden työlle, uusien työpaikkojen synnylle ja korkean osaamisen alojen vahvistumiselle ja synnyttää veto- ja elinvoimaa ja yhteisöllisyyttä kulttuurin, liikunnan ja urheilun tapahtumilla.

Maailmassa on noin 100 metropolialuetta, jotka kilpailevat keskenään luovassa taloudessa osaamisintensiivisistä työpaikoista. On varmistettava, että Suomen laaja verkostomainen metropolialue menestyy tässä kilpailussa. Suomalaisen metropolialueen kilpailukyky tarkoittaa mm. seudun elinvoimaa, turvallisuutta, luontoa, laatua, tasa-arvoa, lapsirakkautta, suvaitsevuutta, virikkeellisyyttä, kestävää kehitystä, kumppanuutta, yhteisöllisyyttä, tuloksellisuutta ja tutkimus-, kehitys- ja osaamisinfrastruktuuria.

Eduskunnan käsitellessä aikoinaan yliopistolakia ja sen yhteydessä paljon puhuttua luovuutta ja innovatiivisuutta, syntyi määritelmä, että toimintaympäristön tulee olla sellainen, että sekä insinööri että runoilija viihtyvät (Eduskunnan sivistysvaliokunta, edustajat T. Taberman ja J. Mäkelä, v. 2009). Se on hyvä kiteytys myös koronan jälkeen. Me tarvitsisimme tähän samanlaista ilmapiiriä, jotta pääsisimme koronasta kasvuun ja saisimme Suomen nousuun.

Kirjoittaja on Espoon kaupunginjohtaja

Kommentoi

Uutiskirje

Kun tilaat uutiskirjeen, saat päivittäin sähköpostiisi tärkeimmät paikalliset uutiset. Uutiskirje lähetetään sähköpostiisi joka päivä kello 14.

Lomaketta suojaa reCAPTCHA, johon pätevät Googlen Tietosuoja ja Käyttöehdot.

Palvelut