Päätoimittaja Karri Kannala kirjoitti Helsingin Uutisissa (HU 11.9.) työpaikkojen ja työnhakijoiden kohtaanto-ongelmasta ja totesi, että ainoa pitkällä aikavälillä asian korjaava toimi on leikata sosiaaliturvaa ja keventää työn verotusta. Näin hänen mielestään työnteko saataisiin aina kannattavaksi.
Työmarkkinatuki on 33,78 euroa päivä. Sitä maksetaan kahdeltakymmeneltä päivältä kuukaudessa. Tuki on veronalaista tuloa. Veroprosentti on 20. Käteen työttömällä jää siis huimat 540 euroa kuussa!
On vaikeaa kuvitella työtä, josta maksettaisiin huonommin. Tokihan tuohon päälle saa asumistukea, mutta siltikään summa ei ole iso.
Leipäjonossa ei voi hakea töitä. Jos sinun on käytettävä vanhoja risaisia vaatteita työhaastattelussa, ovat mahdollisuutesi heikommat kuin sellaisella, jolla on varaa pukeutua kunnolla. Se aika, mikä menee kerätä tarvittavat paperit toimeentulotukea varten (kyllä, monet työttömät turvautuvat toimeentulotukeen), on pois työnhausta.
Jatkuva stressi toimeentulosta näkyy myös työhaastattelussa. Jos sinun täytyy valita, ostatko tänään ruokaa vai uusia sukkia, et ole parhaimmillasi kirjoittaessasi ansioluetteloa tai vastatessasi haastattelijan kysymyksiin.
Työmarkkinatuen pitäisi mahdollistaa optimaalinen työnhaku, mutta tällä hetkellä se ei sitä tee. Työmarkkinatukilaisen kohtaama stressi ja huoli estää parhaimman suorittamisen tilanteissa, joissa tuloksena olisi työ.
Työpaikkoihin on kova kilpailu, ja hävinneen kohtalo on kova. Työnhaussa ei jaeta hopeamitaleja.
Mika-Petri Lauronen