Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Helsingin ja Uudenmaan pitää herätä valvomaan omaa etuaan

Uudenmaan edunvalvontatarpeet ovat moninaiset. Hyvinvointialueiden resurssit ja rahoitus, mahdollinen maakuntavero, HUSin rahoitus ja yliopiston rooli, hyvinvointialueiden kasvattaminen monialaisiksi maakunniksi, valtion aluehallinnon virastorakenneuudistus, kuntien ja hyvinvointialueen rajapinnat, valtionosuudet, työ- ja elinkeinopalvelujen siirto kuntiin sekä kaavoitus- ja rakentamislakiuudistus vaikuttavat kaikkiin uusimaalaisiin. Näin listasi Uudenmaan maakuntajohtaja Ossi Savolainen Helsingin Uutisten kolumnissaan 10.11.

Savolaisen mukaan katsottaessa valtakunnallisia rahavirtoja, näkee tilastoista, että tuuli vie setelit Uudeltamaalta muualle Suomeen. Sinne menevät Savolaisen mukaan rakennerahastorahat, koronaelvytysrahat ja jatkossa myös sosiaali- ja terveysmenoihimme tarkoitetut rahat. "Luulitko pääseväsi leikkaukseen tai muuhun hoitoon, kun koronatilanne hellittää? Ehei, HUS-alueen rahat pyyhitään muualle, sinä saat jatkaa jonottamista", Savolainen tylytti.

Vuonna 2021 valtionosuusjärjestelmässä oli 28 nettomaksajakuntaa. Näistä kuusitoista oli Uudeltamaalta. Helsingiltä siirtyi muualle Suomeen 378 miljoonaa euroa, Espoolta 172 miljoonaa euroa ja Vantaalta 36,5 miljoonaa euroa. Vertailun vuoksi: Turku maksoi kaksi miljoonaa euroa yhteiseen pottiin ja Tampere oli nettosaaja. Savolaisen kysymys, "miten tämä voi olla näin, kun samalla esimerkiksi Espoo joutuu ottamaan velkaa, on täysin perusteltu.

Maakuntajohtaja aikoo ensi vuonna käynnistää Uudenmaan 26 kuntajohtajan kanssa edunvalvontakoneen, joka toimii tehokkaasti ja pitää kovaa ääntä. Uusmaalaisten veronmaksajien, eli asukkaiden, kannattaa seistä vahvasti tämän työn ja agendan takana.

Samaa täytyy toivoa myös Uudenmaan vaalipiiriin, mutta vielä painavammin Helsingin vaalipiirin kansanedustajilta. Maakuntien kansanedustajat ajavat usein oman seutukuntansa tai maakuntansa etua. Helsingin ja Uudenmaan alueen virkaveljet huomattavasti harvemmin, helsinkiläiset eivät juuri koskaan. Heillä fokuksessa on useammin koko maan etu tai nykyään liiankin usein koko maailman parantaminen.

Asenne- ja toimintatapamuutos tarvitaan, jos työtä halutaan tehdä painokkaammin oman vaalipiirin äänestäjien hyväksi.

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja