Luullakseni harva. Sen sijaan moni meistä rakastaa siltoja, ratikoita ja merellistä Helsinkiä. Rakkaudesta Helsinkiin kertoo sekin, että viimeiset kymmenen vuotta väkilukumme on kasvanut keskimäärin yli 5000 asukkaalla vuodessa.
Tarvitaanko Sörnäisten tunneli? Virkamiesten esitys ja kysymys-vastaus-lista kaupunginvaltuuston kokoukseen 24.11. kuvaa aika hyvin, miksi näin todennäköisesti on ja millainen kokonaisuus on kyseessä.
Olennaista on, että Sörnäistentunnelista ei päätetä yksittäisenä tunnelina. Sörnäistentunneli, Kruunusillat ja pikaratikat kuuluvat samaan suunnitelmaan, joka kasvavalle Helsingille on hyväksytty. Yleiskaavan takana 2016 olivat kaikki suurimmat puolueet, myös vihreät ja vasemmistoliitto. Siltojen ja tunnelin investointikirjaukset tehtiin budjettineuvotteluissa jo aiemmin.
Niinpä Sörnäistentunnelia on mahdotonta käsitellä erillään Kalasatamasta, Hämeentielle tehdystä joukkoliikenne- ja pyöräteistä, suunnitellusta Jokeri0-pikaratikasta, Suvilahden ja Teurastamon kehityksestä ja koko itäisen Helsingin kehityksestä.
Näitä on käsiteltävä kokonaisuutena, jossa tavoitteena on mahdollisimman toimiva kaupunkitila asukkaille, kävelijöille ja pyöräilijöille sekä sujuvat ulos- ja sisäänajoreitit pääväyliltä kaupunkiin ja kaupungista ulos. Kalasatamassa on nyt 8000 asukasta, tulevaisuudessa 30 000 ja 10 000 työpaikkaa. Ilman tunnelia pääväylä kulkisi Kalasataman halki. Kalasataman suunnittelu on perustunut tunneliratkaisuun.
Taloudellinen yhtälö on sekin kokonaisuus. Kalasataman ja Kruunuvuoren kaavoitus tuo tuloja ja maan arvonnousua, Kruunusiltojen ja Sörnäistentunnelille satojen miljoonien kustannukset ovat investointeja, jotka tehdään tulevan 100 vuoden perspektiivillä.
Päättäjänä koen, että vastuullamme on pitkäjänteinen päätöksenteko kestävästi kasvavan kaupungin hyväksi. Helsingin on myös oltava luotettava yhteistyökumppani. Mistään tulevaisuuspäätöksestä ei voi olla 100% varma, mutta laajoissa suunnitelmissa ei ole järkeä, jos niistä revitään yksittäisiä osia irti.
Pilvi Torsti, VTT, kaupunginvaltuutettu vuodesta 2012, kaupunginvaltuuston varapuheenjohtaja (sd.)