"Pidempiaikaisessa suunnittelussa arvio on että vielä vuonna 2024 olemme kahdeksan prosenttia alle 2019 vuoden matkustajatason", totesi HSL:n toimitusjohtaja Mika Nykänen Helsingin Uutisten haastattelussa lokakuun alussa.
Liikkumisen murros on suuri ja todennäköisesti myös pysyvä. Jo ensi vuonna on nähtävissä, missä määrin matkustajat palaavat joukkoliikenteen käyttäjiksi. Etätyöt tulevat todennäköisesti jäämään selvästi korkeammalle tasolle kuin ennen koronaa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.
HSL on hakenut säästöjä, mutta samalla se on pyrkinyt turvamaan kattavan joukkoliikenteen tarjonnan. Ensi vuodelle lippujen hintoja nostettiin maltillisesti.
Yksi suurimmista kysymyksistä on, miten matkustajat saadaan takaisin busseihin, metroihin, ratikoihin ja lähijuniin. Se vaatii HSL:lta myös merkittävää omaa aktiivisuutta, josta alku syksystä toteutettu merkittävä alennuskampanja oli onnistunut esimerkki.
Lokakuussa kirjoitin, että etätyön ja sen myötä liikkumisen muutos on pysyvä, pitäisi HSL:n hakea jo nyt myös pysyviä säästöjä. Samaan aikaan sen tulee kuitenkin pystyä haalimaan uusia joukkoliikenteen käyttäjiä, mikä ei ole helppoa, varsinkaan jos hinnat nousevat.
Vaikea yhtälö, jonka ratkaiseminen veronmaksajien kannalta kestävällä tavalla on hyvin haastavaa, mutta pääkaupunkiseudun menestyksen kannalta olennaista – totesin lokakuussa.
Nyt yhtälö on vaikeutunut entisestään: koronan uusi aalto on määrällisesti pahempi kuin yksikään aiemmista. Lisäksi lähijunien jatkuva myöhästely ja vuorojen ennennäkemätön peruutusmäärä ( HU 24.11.) syövät joukkoliikenteen imagoa ja houkuttelevuutta rotan lailla.
Lähijunaliikenteen ongelmien syy ei ole HSL:n, mutta sen VR:ltä hakemat korvaukset ovat vain laastari siinä syvenevässä haavassa, jonka ongelmat nyt keskellä pääkaupunkiseudun joukkoliikenteen syvintä kriisiä aiheuttavat.
Samaan aikaan on todettava, että politiikassa väläytetyt avaukset ( HU 18.11.) maksuttomasta ja täysin veronmaksajien subventoimasta joukkoliikenteestä eivät ole realismia. Päinvastoin, vaikeuksien myötä tuo visio on yhä utopistisempi.
Karri Kannala
karri.kannala@media.fi
Päätoimittaja, paikallisjohtaja