Yritystilaus tunnistettu

Voit käyttää palvelun kaikkia sisältöjä vapaasti. Jos haluat kommentoida, kirjaudu sisään henkilökohtaisella Mediatunnuksella.

Pääkirjoitus Staran tehostaminen, työterveyden ulkoistaminen ja digipalvelujen keskittäminen ovat Helsingille isoja mahdollisuuksia, mutta kertovat samalla julkishallinnon tehottomuudesta

Helsingin Uutiset kertoi viime viikolla, että Helsingin kaupunki ja kaupunkikonserni suunnittelevat isoja uudistuksia.

Helsinki aikoo siirtää ja keskittää digipalvelunsa uuteen yhtiöön. Tyypillisesti sisäinen palveluntuotanto on organisoitu kaupunkikonsernissa liikelaitoksena tai yhtiönä, mutta Helsingissä digitaalisia palveluja antava yksikkö toimii nykyisin osana kaupunginkansliaa. Kaupungin pääekonomisti Mikko Kiesiläisen mukaan Helsinki ei tähän mennessä ole investoinut yhtä paljon digihankkeisiin kuin olisi ollut syytä. Nyt velan vähentämiseen voidaan yhtiöittämisen avulla saada lisää vauhtia.

Staran, eli kaupungin rakentamispalveluliikelaitoksen, toimintaa tehostetaan merkittävästi lähivuosien aikana. Tavoitteena on noin 20 miljoonan euron säästöt vuoteen 2025 mennessä. Ensi vuodelle tavoitellaan noin 4,5 miljoonan euron säästöjä.

Stara rakentaa ja ylläpitää Helsingin katuja ja puistoja ja kaupungin tiloja, kuten kouluja, palveluja ostaa kaupunkiympäristön toimiala. Tulevaisuuden Stara on kooltaan pienempi ja ketterämpi yksikkö, joka pyörii noin 200 miljoonan euron liikevaihdolla ja työllistää noin 1 000 henkeä. Vuoden 2020 liikevaihto oli noin 266 miljoonaa ja henkilöä on nyt noin 1 300–1400.

Tavoitteiden mukaisesti Staran toimintaa supistetaan muun muassa kilpailuttamalla noin neljännes nykyisestä kaupunkitekniikan ylläpidon volyymista yksityisille markkinoille. Näin tehdään, koska yksityisen sektorin odotetaan tuottavan palvelut edullisemmin. Staran kehittämis- ja tuottavuusohjelman taustalla olevan konsulttiselvityksen mukaan yksityinen yritys pystyy tuottamaan esimerkiksi katujen ylläpitopalveluja noin 30 prosenttia edullisemmin kuin Stara.

Edellä mainituista luvuista huolimatta Staran toimitusjohtaja Timo Martiskainen totesi, ettei näe tätä niin dramaattisena tilanteena, kuin miltä se ehkä ulospäin näyttää, "koska Starassa osaaminen ja asiakastyytyväisyys ovat korkealla tasolla". Ulkopuolisin silmin ja muun muassa kaupungin katutöitä seuranneena Martiskaisen kommentti tuntuu todellisuudesta vieraantuneelta.

Helsingin Uutisten tietojen mukaan juuri Staran operatiivinen johto on uudistusten suurin hidaste ja siten merkittävä syy tehottomuuteen. Tehostaminen onkin saatu käyntiin pitkälti Staran uuden hallituksen vauhdittamana, mille suuntaa on puolestaan näytetty pormestari Juhana Vartiaisen (kok.) ja hänen esikuntansa toimesta.

Helsingin kaupunki suunnittelee myös työterveyden ulkoistamista. Tavoitteena on muun muassa tarjota työntekijöille aiempaa kattavampia palveluita ja pidempiä aukioloaikoja. Tällä hetkellä ongelmat liittyvät muun muassa siihen, että työterveydellä on vain yksi fyysinen toimipiste Kalliossa Helsinginkadulla. Live-vastaanotot eivät onnistu muualla. Toimipiste ei ole myöskään iltaisin auki.

Helsingin kaupungin tekemien havaintojen mukaan kaupungin oman työterveyden chat-palvelun vasteaika on noin 30 minuuttia ja palvelu on auki vain virka-aikaan, kun yksityisellä puolelle vasteaika on minuutteja ja palvelu auki parhaimmillaan 24/7. Ulkoistamisella ei haeta kustannussäästöjä vaan tehokkuutta. Paremmilla työterveyspalveluilla olisi myös mahdollisuus pitää työntekijöistä paremmin kiinni ja helpottaa rekrytointia.

Kokoomus sai uuden pormestarikauden strategianeuvotteluissa läpi tärkeän muutoksen kaupungin henkilöstöpolitiikkaan: Ketään ei irtisanota tuotannollisista ja taloudellisista syistä, edellyttäen, että henkilöllä on valmius siirtyä uusiin tehtäviin tarpeen vaatiessa. Viimeinen virke on uusi, ja se panee nyt vauhtia esimerkiksi Staran uudistamiseen.

Vartiaisen startti on ollut vahva ja hänen palkkaamansa vihreän pääekonomisten rooli siinä suuri. Edellä kerrotut esimerkit osoittavat, että taloudellisesti hyvin pärjänneen Helsingin ylijäämä voisi olla vielä merkittävästi suurempikin ja/tai samalla palvelut merkittävästi parempia, kun ison organisaation pinttyneitä ja byrokraattisia rakenteita aletaan pöyhiä. Samaa kannattaisi tehdä jokaisessa suuressa julkishallinnon organisaatiossa.

Karri Kannala

karri.kannala@media.fi

Päätoimittaja, paikallisjohtaja