Tässä vinkki asunnon ostajalle: vilkaise yleiskaavaa (2016), ennen kuin jätät tarjouksen unelmiesi kodista.
Äläkä tuudittaudu ajatukseen yleiskaavan ohjaavasta tai suuntaa antavasta merkityksestä.
Yleiskaavan henkeä toteutetaan juuri nyt useissa hankkeissa, joiden myötä rakennustehokkuus eri alueilla nousee huomattavasti. Se saattaa tarkoittaa tornitaloa omaan parvekemaisemaan tai kerrostaloa piha-aidan toiselle puolelle.
Kantakaupunkimaista asumista halutaan etenkin juna-asemien tuntumaan sekä ns. lähikeskuksiin ja raidelinjausten – siis yleiskaavasta selviävien merkintöjen – ääreen.
Vastustus yleiskaavan mukaista tiivistä rakentamista kohtaan tuntuu kasvavan, mitä lähemmäs pientaloalueita mennään. Näin ainakin muutaman asukastilaisuuden perusteella, joita kaupunki on joulukuun aikana järjestänyt Pohjois- ja Koillis-Helsingin alueilla.
Pukinmäen pelloille suunnitellaan uutta kerrostalovaltaista asuinaluetta. Puistolan aseman viereen, pientaloalueen laitaan suunnitellaan asuntoja noin 250 asukkaalle. Myös Paloheinä on saamassa ensimmäisen kerrostalonsa, mikäli vireille tullut asemakaava toteutuu.
Paloheinässä ja Puistolassa pelätään, että kaavahankkeet muodostuisivat ennakkotapauksiksi, joiden jälkeen vastaavia kaavamuutoksia lähtisi naapurustossa hakemaan yhä useampi ja alueiden luonne lopulta muuttuisi totaalisesti.
Kerrostalojen vastustuksen pientaloalueilla voi ymmärtää. Koti vehreällä alueella, omalla suojaisalla pihalla Helsingissä ovat asioita, joista on maksettu hunajaisia hintoja. Perheellisten maksuhalukkuuteen vaikuttaa sekin, että lähellä ovat päiväkodit ja koulut, arvostetut sellaiset.
Pientaloalueilla on totuttu ajattelemaan, että naapurissakin on omalla tontilla asuva pientaloasumista arvostava asukas. Nyt asemakaavamuutoksia ovat Paloheinässä ja Puistolassa hakeneet juuri pientalotonttien omistajat, eli naapurit. Asukas aidan toisella puolella tuntee itsensä petetyksi.
Marjo Rämö
toimittaja
marjo.j.ramo@media.fi